Mainos

Suomeen suunnitteilla karanteeni- ja varasairaalajärjestelmä

Suomeen on suunnitteilla karanteeni- ja varasairaalajärjestelmä vaarallisten tartuntatautien varalle.

Suomeen on tekeillä karanteeni- ja varasairaalajärjestelmä vaarallisten tartuntatautien varalle.

Tarttuville taudeille altistuneita ja sairastuneita varten varustettaisiin kaksi erillistä yksikköä, joka olisivat nopeasti otettavissa käyttöön esimerkiksi bioterrori-iskun sattuessa tai laajan epidemian uhatessa.

Karanteeni- ja varasairaalatilat on määrä perustaa eteläiseen Suomeen, jotta esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentältä maahan saapuvat saataisiin tarpeen vaatiessa paremmin tarkkailuun ja hoitoon. Uudisrakennuksia suunnitelma ei pitäne sisällään. Parhaillaan etsitään sopivia tiloja jo käytössä olevista rakennuksista karanteeniyksiköksi ja niin sanotuksi varasairaalaksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että yksikköjen on tarkoitus toimia normaalina aikana tavallisessa käytössään.

-Jos joskus jouduttaisiin tilanteeseen, jossa Suomea uhkaisi laaja tartuntatautiepidemia, yksiköt voitaisiin ottaa käyttöön, Husin infektiolääkäri Heli Siikamäki sanoo.

Neljä tartuntatautia

Siikamäen mukaan viimekeväinen sars-epidemia havahdutti Suomen siihen, ettei karanteeni- ja eristystiloja ole tositilanteen sattuessa tarpeeksi. Nyt neljän erityisvaarallisen tartuntataudin, sarsin, keuhkoruton ja verenvuotokuumeen, kuten Ebolan, sekä maailmasta jo hävitetyn isorokon varalta halutaan löytää oma, tarvittaessa käyttöön otettava karanteenitilansa. Harkittavana on ainakin toiminnassa oleva eteläsuomalainen vastaanottokeskus.

-Karanteenisuunnitelmassa on kyse varautumisesta kuvitteelliseen, vakavaan tilanteeseen, jossa esimerkiksi Helsinki-Vantaalle saapuisi lentokoneessa vaaralliselle tartuntataudille altistuneita matkustajia. Jotta kymmenet mahdolliset altistuneet saataisiin tilanteen niin vaatiessa tarkkailuun, tarvitaan toimivat karanteenitilat. Samalla on varauduttava siihen, että jos tartunnan saanut alkaa oireilla, hänet saadaan nopeasti siirrettyä hoitoon sairaalan eristyshuoneeseen, Siikamäki kertoo.

Karanteeni ei ole eristystä


Altistuneiden karanteenissa ja oireilevien potilaiden sairaalaeristyksessä maallikolta menevät helposti käsitteet vinksalleen.

-Kun oireeton, mutta tarttuvalle taudille altistunut henkilö asetetaan seurantaan ja hänen liikkumistaan rajoitetaan, puhutaan karanteenista. Sairaalapotilaan kohdalla puhutaan eristyksestä, Siikamäki selventää.

Infektiolääkäri huomauttaa, ettei karanteenitiloissa olisi kysymys mistään metsän keskellä sijaitsevasta kylmästä rakennuksesta, vaan lukuisista pienistä huoneista koostuvasta tilasta, jossa muun muassa saniteetti-, ruoka- ja terveydenhuolto pelaisi. Karanteenista olisi oltava hoitoonpääsy-yhteys sairaalaan eristykseen, jos oireita ilmaantuisi.

Eristystiloissa on tärkeää muun muassa ilmastoinnin suunnittelu. Siikamäki toivookin, että eristykseen satsattaisiin, kun Meilahteen aletaan rakentaa uutta sairaalarakennusta.

-Sen suunnittelussa olisi otettava huomioon tällainenkin käyttötarve, hän esittää.

Eristystilat riittämättömät

KTL:n epidemiologiylilääkärin Petri Ruudun mukaan nyt ollaan luomassa mallia, joka ohjaa jatkossa karanteeni- ja eristysjärjestelyjä myös muualla maassa. Varasairaalaksi Ruutu nimittää hoitoyksikköä, jonne voitaisiin nopeasti sijoittaa jopa kymmeniä potilaita.

Siikamäki puolestaan kertoo, ettei Husissa ole nykyisellään riittävästi eristystiloja sen varalle, että ilmaeristystä vaativia tartunnan saaneita olisi huomattavan paljon.

-Meillä Hyksin infektioklinikan eristysosastolla on kahdeksan huonetta, joissa on erillinen ilmastointi ja alipaine. Lasten ja nuorten sairaalassa vastaavia huoneita on kaksi ja Meilahden teho-osastolla niin ikään kaksi. Mittavan epidemian tai esimerkiksi bioterrori-iskun sattuessa nykyiset tilat eivät riittäisi. Toki on selvää, että jos eristettäviä on paljon, myös eristysvaatimuksista jouduttaneen tinkimään, Siikamäki selventää.

Johtaja Tapani Melkas Sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa hankkeen tarkoitukseksi varautumisen odottamattomiin tilanteisiin. Suunnitelmia tarvitaan Melkaksen mukaan siitäkin huolimatta, että Suomi on tartuntatautien suhteen paljon muita maita pienemmässä riskissä. Hanketta luotsaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Hankkeen yksityiskohdat, kustannukset ja rahoituskanavat ovat vielä auki.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.