Mainos

Suomen BSE-epäily aiheeton

Itäsuomalaisen naudan BSE-epäily on osoittautunut lisätutkimuksissa aiheettomaksi.

Maa- ja metsätalousministeriö sai tänään illansuussa brittilaboratoriosta tiedon, jonka mukaan itäsuomalaiselta tilalta teuraaksi lähetetty nauta ei sairastanut hullun lehmän tautina tunnettua sairautta.

Vuonna 1997 syntynyt nauta oli lähetetty sairasteurastettavaksi joulun alla. Naudasta otetusta näytteestä saatiin pikatestillä epäselvä BSE-tutkimustulos, minkä vuoksi näyte lähetettiin Britanniaan lisätutkimuksiin. Tutkimustulos varmistui kielteiseksi.

BSE-epäilyn kohteeksi joutunut nauta kuului testattavaan riskiryhmään eli yli kahden vuoden ikäisiin sairasteurastettuihin nautoihin. BSE-tutkimus tehdään myös aina kaikille yli 30 kuukauden ikäisille naudoille, jotka teurastetaan normaalisti. Lisäksi yli vuoden ikäisiltä naudoilta poistetaan teurastuksen yhteydessä kaikki ne osat, joissa BSE-taudinaiheuttajaa saattaa esiintyä.

Laajentunut BSE-testaus on aiheuttanut ruuhkia teurastamoissa. Tilanteeseen odotetaan helpotusta nykyistä nopeammasta pikatestistä, jota eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eela parhaillaan koekäyttää. - Nopeampi pikatesti tulee käyttöön helmikuussa, kertoi osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

BSE:n alkuperästä ei varmuutta

Suomen ensimmäinen BSE-tautitapaus löytyi joulukuun alussa kärsämäkeläiseltä karjatilalta. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tartunnan lähdettä ei voida edelleenkään varmuudella määritellä. - Kaikki BSE-naudan kotitilalle toimitetut rehut on selvitetty, eikä niihin liity mitään epäselvyyttä, kertoi Husu-Kallio tänään.

Eläinlääkintäviranomaiset ovat jäljittäneet samoja rehuja saaneita tiloja. Husu-Kallion mukaan samaa rehuerää, jota BSE-naudalle syötettiin vasikkana, on ilmeisesti mennyt vain yhdelle tilalle. Eläinlääkäri on tarkastanut tämän tilan, eikä viitteitä BSE:hen löytynyt. -Tilan eläimet testataan teurastuksen yhteydessä, Husu-Kallio kertoi.

Suomalaisnaudan BSE:n alkuperän tarkkaa selvittämistä ei pidetä käytännössä enää mahdollisena. Maa- ja metsätalousministeriö yhtyy muiden EU-maiden uusimpiin selvityksiin, joiden mukaan todennäköisin tartuntalähde on liha-luujauho, jota on joutunut valmistuksessa tai kuljetuksessa vahingossa kasvisperäisen rehun joukkoon. Tartuntalähteenä saattaa olla myös vasikan juottorehu, johon on joutunut epäpuhdasta naudan rasvaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.