Mainos

Suomen ensimmäisen naispresidentin henkilökuva

Suomen tasavallan yhdestoista presidentti ja ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen on maan kokeneimpia poliitikkoja, joka tuntee niin kotimaan kuviot kuin ulkopolitiikan syöverit. Helsinkiläisen työläiskodin kasvatti on siirtyessään maaliskuun alussa tasavallan korkeimpaan virkaan ollut ministerinä 3243 päivää eli pitempään kuin kukaan toinen nainen.

Tarja Halonen

Kaikkien aikojen ministerilistalla Halonen häviää muutamalla sadalla päivällä K.A. Fagerholmille ja Urho Kekkoselle. Viime viikolla Halonen aloitti kansanedustajana 22. valtiopäivänsä, sillä hän tuli eduskunnan jäseneksi 1979. Hän on siten myös yksi pitkäaikaisimmista naisparlamentaarikoista.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen syntyi jouluaattona vuonna 1943. Hänen vanhempansa olivat rakennustyöläinen Vieno Olavi Halonen ja kotiavustaja Lyyli Elina Loimola. Halonen on ollut naimisissa, mutta eronnut. Hänellä on yksi tytär, Anna, joka opiskelee Britanniassa. Halosen mukana Mäntyniemeen muuttaa hänen miesystävänsä, valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi. Nyt Halonen ja Arajärvi asuvat Helsingin Kalliossa samassa rapussa naapureina.

SAK:n tuella presidentiksi

Halosesta tuli sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas viime keväänä sen jälkeen, kun hän pesi vastaehdokkaansa oikeusasiamies Jacob Södermanin ja ex-kansanedustaja Pertti Paasion SDP:n jäsenäänestyksessä. Siihen mentiin, kun Martti Ahtisaari ei vielä alkuvuodesta sanonut kantaansa ehdokkaaksi lähtemiseen. Sittemmin Ahtisaari ilmoitti, ettei lähde jäsenäänestykseen eikä siis pyrkinyt toiselle kaudelle.

Vaikka Halosesta tuli SDP:n ehdokas virallisesti jo toukokuun lopussa, hänen kampanjansa lähti liikkeelle varsin hitaasti. Jopa niin hitaasti, että loppuvuodesta vauhtia piti panna lisää. Halosen kampanjan onnistumiseen vaikutti varsinkin suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n tuki. Halonen toimi 1970-luvulla SAK:n lakimiehenä ja sidos ammattiyhdistysliikkeeseen on säilynyt vahvana. Sen sijaan puoluetehtäviä SDP:ssä Halosella ei ole juuri ollut, vaikka hän on ollut ehdolla jopa puolueen puheenjohtajaksi.

Sorsan avustajana politiikkaan

Haloselle kertyi työtodistuksia ennen eduskuntauraa Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalisihteerin ja pääministeri Kalevi Sorsan eduskuntasihteerin tehtävistä. Hän on lisäksi vaikuttanut useissa kansalaisjärjestöissä, joista kampanjan aikana nousivat esille varsinkin Setan puheenjohtajuus ja Setlementtiliiton puheenjohtajuus.

Monet Halosta tuntevat luonnehtivat häntä tunnolliseksi puurtajaksi, joka on entisenä sosiaalipoliitikkona ja ammattiyhdistysaktiivina kiinnostunut laajasti arkisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Halonen ei loukkaannu sosiaalitädin tittelistä. Hänen vaalitilaisuuksissaan vilahtelevat taajaan käsitteet oikeudenmukaisuus, hyvinvointiyhteiskunta, syrjäytyminen ja työllisyys. Presidentin mahdollisuuksia edistää kaikkea hyvää näilläkin aloilla on tullut tavaksi perustella valtionpäämiehen roolilla kansakunnan henkisenä johtajana.

Ihmisoikeudet tavaramerkkinä

Suomen ulkopolitiikkaan Halonen on tuonut omat mausteensa. Hän on korostanut vahvasti ihmisoikeuksien huomioon ottamista ulkopoliittisessa päätöksenteossa. Tausta löytyy Halosen pitkäaikaisesta toiminnasta Euroopan neuvostossa parlamentaarikkona, ulkoministerinä ja asiantuntijana. Euroopan neuvostoon Halonen on jättänyt pysyvän jäljen eli Halonen-orderin. Se on hänen aloitteestaan hyväksytty järjestelmä, jolla valvotaan jäsenmaiden jäsenyysehtojen toteutumista.

Ulkoministeriössä monivuotinen ministeri on saanut vahvan aseman. Tosin takanapäin häntä saatetaan täditellä. Halosella on lisäksi kokemusta toisen sosiaali- ja terveysministerin, pohjoismaisen yhteistyöministerin ja oikeusministerin tehtävistä Holkerin hallituksessa 1987-91.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.