Mainos

Suomen hallituksen EU-linjauksella kiire

Suomella on puolitoista kuukautta aikaa määritellä, millaisen EU:n Suomi haluaa ja millä keinoilla siihen pyritään.

Johtavat suomalaistutkijat vaativat hallitusta nostamaan ripeästi ja selkeästi esiin tärkeimmät asiat, jotta kansalaiskeskustelu saadaan vauhtiin. Neuvottelut EU:n tulevasta perustuslaista alkavat hallitusten välillä lokakuun alussa, keväällä päättyneen konventin esityksen pohjalta.

Keskusteluun saadaan ehkä vauhtia huomenna kun 90 kansalaisjärjestöä kokoontuu hallituksen kutsusta keskustelemaan tulevaisuuskonventin ehdotuksesta sopimukseksi Euroopan perustuslaiksi ja alkavasta hallitusten välisestä konferenssista. Kokousta isännöivät pääministeri Matti Vanhanen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja.

- Kaikkein tärkeintä on ensinnäkin se, että Suomen hallitus tekis selvät tavoitteet, minkälaista EU:ta se haluaa ja sen jälkeen asetettas tavoitteet, Turun yliopiston professori Esko Antola kertoo.

Linjan puuttumista valittavat myös muut tutkijat.

Hallitus alkaa huomenna muotoilla omaa kantaansa hallitusten välisiä neuvotteluja varten. Eduskunta saa asiasta tiedonannon kuun vaihteessa.

Tutkijoiden mielestä hallituksen pitäisi puhua asiasta rivakasti julkisuudessa jo nyt. Tästä voisi olla etua myös tuleviin neuvotteluihin EU-kumppaneiden kanssa. - Kannattaisi ehkä lähettää selkeämpi singnaali muille hallituksille siitä, mitkä todellakin ovat ne asiat, missä aiomme pitää kiinni kannastamme emmekä ole valmiita niin helpolla taipumaan muiden ehdotusten edessä, Tampereen yliopiston professori Tapio Raunio ehdottaa.

- Perustuslaki selkokielellä painottaa sitä, että uudesta EU-sopimuksesta on tehtävä todella selkosanainen perustuslaki. Vain näin saadaan suuret sekä uudet jäsenmaat pysymään ruodussa, Raunio painottaa.

Yksi merkittävä kysymys on EU:n puolustus. Antolan mielestä olisi "suurta typeryyttä" jäädä ytimen ulkopuolelle. - Koska tässä pelaa sama logiikka kuin talous- ja rahaliitossa. Silloin me sanoimme, että me haluamme olla alusta lähtien mukana, koska se turvaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten tämä rahapolitiikka muotoutuu ja puolustupolitiikassa on aivan sama asia, Antola perustelee.

Toisten mielestä ytimeen ei tarvitse mennä ainakaan ensivaiheessa monestakaan syystä. - Mahdollisen puolustusytimeen menemisen kannattajat ovat sanoneet, että mikäli me emme osallistu tähän ytimeen, niin Suomi jotenkin joutuu sivuraiteelle. Tämä väite on kuitenkin hieman liioitteleva. Enkä usko että se on näin yksinkertaista, Raunio pohtii.

Näiden näkemysten välillä kantaansa punnitsee myös Suomen hallitus.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 14.08.2003).

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.