Mainos

Suomen pahin tulvariski Porissa

Suomessa taistellaan parhaillaan tulvien aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Muutaman vuoden kuluttua tulvariskeistä valmistuu erityinen suunnitelma, joka tähtää vahinkojen vähentämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö nimesi viime vuonna Suomen 21 pahinta tulvariskialuetta ja vuoden 2015 loppuun mennessä valmistuvat näiden alueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat. Erityisen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmän suunnitelmat otetaan välittömästi käyttöön niiden valmistuttua.

– Siellä varmaankin tulee konkreettista tulvasuojelutyötä, mutta yhä enemmän riskien hallinta on maankäytön suunnittelua, viranomaisyhteistyötä ja tulvatietouden sekä varautumisen opettamista riskialueiden asukkaille, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Minna Hanski.

Riskialueista on jo laadittu tulvavaarakartat, joista erisuuruisten tulvien leviäminen selviää tarkasti. Lisäksi on laadittu tulvariskikarttoja, joista käy ilmi, millaisia vahinkoja erilaiset tulvat aiheuttaisivat. Karttojen avulla voidaan muun muassa ohjata rakentamista pois tulvariskialueilta.

Ministeriön mukaan hankalin tulvariskialue on Pori, missä Kokemäenjoen tulvariski, meriveden mahdollinen pinnanousu sekä vuoden 2007 kaltaiset rankkasateet muodostavat kolminkertaisen riskin.

– Siellä on mahdollisuus, että kaikki kolme tulvatyyppiä toteutuu, Hanski sanoo. – Toinen hankala paikka on Helsingin ja Espoon rannikkoalue suuren väkimäärän takia ja kolmas merkittävä kohde on Rovaniemi.

Hiekkasäkki ei ole ratkaisu

Minna Hanskin mukaan tulvien aiheuttamia vahinkoja ei voida kokonaan estää. Muun muassa Keski-Euroopassa hiekkasäkkejä on kanniskeltu tulva-alueille valmiiksi, ja Suomessakin on väläytelty keskitettyjen tarvikevarastojen perustamista.

– Tulva voi tulla eri puolilla maata. Ei ole järkevää, että jokainen varaisi erinäköistä tilapäistä tulvasuojelurakennetta. Näkisin, että tulvan tullessa tarpeellinen materiaali saadaan kuljetettua paikanpäälle. – Suomessa on myös se hyvä puoli, että meillä on hyvät tulvaennusteet. Harvoin tilanteet tulevat ihan yllättäen, että tiettyihin varautumistoimiin ehdimme ryhtyä tulvan alla.

Neuvotteleva virkamies Hanski muistuttaa lisäksi, että toisin kuin muualla, Suomessa on paljon säännösteltyjä vesistöjä, joissa on luonnonvesistöjä helpompi varautua tulviin ennakolta.

Suomen 21 merkittävästä tulvariskialueesta 17 sijaitsee sisämaassa vesistöjen varrella ja neljä rannikolla. Lisäksi on tunnistettu noin 70 muuta tulvariskialuetta, joiden varautumista on syytä parantaa.

Rannikkoseuduilla epätietoisuutta tulvariskeistä

Tulvariskialueiden asukkaiden tietoisuus varautumisesta vaihtelee eri puolilla Suomea. Pohjanmaalla tietoisuus on parempaa kuin muualla, koska tulvat ovat näkyneet ihmisten arjessa lähes aina.

Sen sijaan rannikkoalueiden asukkailla varautuminen mahdolliseen merenpinnan nousuun voisi olla parempaa.

- Vuoden 2005 loppiaisena saatiin muistutus, että Suomenlahtikin voi nousta yllättävän korkealle. Rannikolta on tunnistettu muutamia tulvariskialueita ja uskoisin, ettei niillä alueilla riskiä ole aina tiedostettu, arvioi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Minna Hanski.

Tammikuussa 2005 merivedenkorkeus nousi koko Suomenlahdella ennätyskorkeuksiin: Turussa ja Hangossa vesi nousi yli 130 senttimetriä, Helsingissä 151 ja Haminassa peräti 197 senttimetriä normaalia korkeammalle.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.