Mainos

Suomen tuberkuloositapaukset lievässä nousussa – iskenyt myös nuoriin

Tuberkuloositapaukset ovat Suomessa vähentyneet vuosi vuodelta. Nyt tartuntojen odotetaan kuitenkin hiljalleen yleistyvän.

Suomessa on tapahtunut lähiaikoina pieni muutos tuberkuloositapauksissa. Muutos ei ole vielä merkittävä, mutta sitä seurataan.  

Tautiin sairastuneet ovat pääsääntöisesti olleet yli 60-vuotiaita. Vuodesta 2006 on rokotettu tuberkuloosia vastaan vain riskiryhmään kuuluvia. 

– Tähän asti meillä Suomessa tuberkuloositapaukset ovat vähentyneet. Meillä diagnosoidaan tuberkuloosia vähemmän joka vuosi. Mutta nyt näyttää siltä, että meillä ulkomaalaisten tuberkuloositapausten määrä on lähtenyt nousuun. Tässä on selvästi sellainen ero, että kun suomalaiset tuberkuloosipotilaat ovat vanhempia henkilöitä, niin ulkomaalaistaustaiset ovat paljon nuorempia. Heistä valtaosa on alle 45-vuotiaita. Tähän joukkoon kuuluu lapsia, nuoria ja työssäkäyviä aikuisia, sanoo Hanna Soini THL:n infektiotautien osaston johtava asiantuntija. 

Soini kuitenkin korostaa, että lapsia viime vuonna sairastui kahdeksan, joista kolme oli niin sanotusti kantasuomalaisia.

Rokote ei suojaa keuhkotuberkuloosilta

Vuonna 2006 Suomessa siirryttiin riskiryhmärokotuksiin. 

– Riskiryhmään kuuluviin luetaan ne perheet, jossa kaikki perheenjäsenet ovat kotoisin korkean riskiryhmien maista, sanoo Soini.

Riskiryhmien maihin kuuluvat maat, joissa tuberkuloosia ilmenee 50 tapausta 100 000 asukasta kohden. Suomessa vastaava luku on viisi. 

Suomessa kaikkien asukkaiden rokottamisesta luvuttiin, koska kantaväestössä tuberkuloositartunnat olivat laskeneet todella alas.

– Katsottiin, että tälläiseen ihan tavalliseen suomalaisperheeseen syntyvällä lapsella ei ole korkeaa riskiä saada tuberkuloositartuntaa. Tuberkuloosirokotehan on sellainen, että se suojaa aivan pienempiä lapsia tuberkuloosin pahimmilta tautimuodoilta; yleistyneeltä tuberkuloosilta tai tuberkuloosiaivokalvontulehdukselta, kertoo Soini. 

Vaikka lapsi olisikin saanut BCG-rokotteen, se ei anna suojaa keuhkotuberkuloosia vastaan aikuisena. Rokotteella ei myöskään saada aikaiseksi laumaimmuniteettia, vaan se suojaa vain rokotteen saanutta.

Rokotteen haittavaikutukset olivat isot

Vuonna 2006 Suomi vaihtoi BCG-rokotteen toimittajaa ja uusi rokote aiheutti aiempaa rokotetta enemmän haittavaikutuksia. 

– Tämä rokote oli ärhäkämpi. Se aiheutti haittavaikutuksia aika monille lapsille ja silloin arvioitiin, että rokotteen haitat olivat paljon suuremmat kuin hyödyt niillä kantaväestön lapsilla, joilla ei ollut juurikaan riskiä saada tuberkuloositartuntaa, kertoo Soini. 

Rokote aiheutti paikallisia infektioita ja jopa poikkeuksellisen rajuja haittavaikutuksia. 

– Rokotteen tarkoitus on käynnistää elimistön oma immuunivaste ja siitä on tarkoituskin tulla sellainen pieni paikallinen reaktio, mutta siitä saattoi tulla ikävämpiä ja isompia imusolmuketulehduksia ja muutamia luutuberkuloositapauksia, eli vakavampia haittavaikutuksia, kertoo Soini.

Vaikka haittavaikutukset tulivatkin sellaisille lapsille, joilla oli synnynnäinen immuunipuutostila, päätettiin kaikkien lasten rokottamisesta luopua.

– Rokote pitää antaa heti synnyttyä, jotta se olisi mahdollisimman tehokas. Silloin ei vielä tiedetä, että lapsella voi olla jokin synnynnäinen immuunipuutostila ja silloin hän voi saada hyvin vakavat seuraukset tästä elävästä rokotteesta, sanoo Soini. 

Tautitapauksia seurataan tarkasti, ja asiantuntijat keskustelevat aktiivisesti keskenään rokotuksista.

– Meillä on kaksi tuberkuloosin valtakunnallista asiantuntijaryhmää, tuberkuloosihoidon asiantuntijaryhmä ja tuberkuloosin torjunnan asiantuntijaryhmä. Meillä on eri maista lista, jonka perusteella valitaan ne lapset, joille tuberkuloosirokote annetaan. Juuri keskustellaan siitä, että pitäisikö virolaislapset liitää tähän joukkoon, vaikka Viron tuberkuloosin ilmaantuvuus on laskenut alle riskirajan. Virossa kuitenkin kaikki rokottavat lapsensa, koska siellä on paljon lääkkeille vastustuskykyistä MDR-tuberkuloosia, sanoo Soini. 

Vaikka riskiryhmään kuuluvia lapsia rokotetaan, ei se ole vielä harkinnassa kantasuomalaisten keskuudessa.

– Tässä vaiheessa ei harkita sitä, että BCG-rokotetta lähdettäisiin laajentamaan ja rokottamaan kantaväestön lapsia. Tubitilanne ei sillä tavalla kuitenkaan ole muuttunut tässä vaiheessa, että se olisi tarpeen. Toistaiseksi vielä luvut ovat menneet alaspäin, mutta nyt ei ehkä enää mennä tästä alaspäin vaan suunta olisi ylöspäin, sanoo Soini.

Tuberkuloosi tarttuu huonosti

Tavallisen matkailijan ei tarvitse olla rokottamattomuudestaan huolissaan.

– Jos tuberkuloosille altistuu, noin kolmasosa altistuneista saa tartunnan ja heistäkin lopulta vain kymmenen prosenttia elämänsä aikana sairastuu siihen tuberkuloosiin, kertoo Soini.

Jos on kuitenkin lähdössä töihin korkean riskin maihin, rokotteen ottamista kannattaa harkita.

– Jos perhe tietää vaikka muuttavansa Afrikkaan töihin tulevien vuosien aikana, niin kyllä silloin lapsille kannattaa BCG-rokote myöskin antaa, sanoo Soini.

Maahanmuuttajia tarkastetaan

Tuberkuloosia sairastavista maahanmuuttajistakaan ei kannata olla huolissaan, sillä Suomessa tarkastetaan taudin varalta kaikki turvapaikanhakijat.

– Tuberkuloosi on globaali ongelma, josta ei pois pääse. Todennäköisesti me näemme enemmän tuberkuloosia turvapaikanhakijoiden myötä. Suomeen saapuessaan heille tehdään seulonta eli terveydenhoitajan tarkastus ja keuhkoröntgen josta näkee, onko tarttuvaa tuberkuloosia sairastavaa, sanoo Soini. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.