Mainos

Suomen viesti työpaikkakiusatulle: "Käänny ympäri ja juokse pakoon"

Narsisti esimiehenä -kirjan viime vuonna julkaissut filosofian tohtori Sirpa Polo on AKT:n entisen viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen kohtalokumppani: molemmat naiset poistettiin työstä vastoin heidän omaa tahtoaan.

Molemmat olivat myös joutuneet työpaikkakiusaamisen uhreiksi.

Polo toimi Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestön projektipäällikkönä vuoteen 2009 saakka. Nykyisin hän työskentelee tietokirjailijana ja luennoitsijana.

Polo ja Ahde eivät ole yksin tai kahdestaan. Vuosittain työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuu noin 140 000 suomalaista.

– Olen saanut kirjani julkaisemisen jälkeen noin 200 suoraa yhteydenottoa, ja kiusaaminen näyttää noudattavan samaa kaavaa. Alkuun se tapahtuu ilmeiden ja eleiden tasolla. Kiusattuun ei ehkä haluta ottaa kontaktia. Uhrin reaktioista riippuu, miten se jatkuu. Pintatasolla on sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita, mutta pohjalla on määrätietoista minuuden murtamista, Polo kuvailee.

Tutkimusten mukaan yleisimpiä työkiusaamisen tapoja on se, että ihmistä syytetään virheestä, jota hän ei ole tehnyt. Tämä saa kiusatun stressaantumaan. Myös tuijottelu, uhkaava käytös ja vihamielisyys ovat yleisiä.

Kiusatun on turha etsiä syitä itsestään

Syyt kiusaamiseen löytyvät Polon mukaan usein kiusaajan heikosta itsetunnosta. Kun siihen yhdistetään kateus, vallanhimo tai molemmat, on tuloksena vaarallinen paketti.

Polo ei usko, että mikään yksittäinen ominaisuus ihmisessä saisi hänet joutumaan työpaikkakiusaamisen uhriksi.

– Uskon, että sillä, joka päätyy kiusaajaksi, on jokin puute tai vaurio, joka hänen on peitettävä heijastamalla tunteensa toiseen. Riippuu siis kiusaajasta, kuka sopii kiusatuksi, Polo sanoo.

Lain mukaan kiusaaminen on otettava työpaikalla esille, mutta se on käytännössä helpommin sanottu kuin tehty. Jos kiusaaja on esimies, voi tilanne olla kiusatulle Polon mielestä jopa mahdoton.

Nykyinen lainsäädäntö on Polon mukaan aikansa elänyt. Se ei tunnista henkistä väkivaltaa, ja kiusatun on oikeudessa hyvin vaikea löytyy todisteita puolelleen.

– Käänny ympäri ja juokse lujaa pakoon, se tuntuu olevan monen työpaikan viesti kiusatulle, sanoo Polo.

Polo kuitenkin kehottaa nostamaan asian esille esimerkiksi työyhteisön viikkopalaverissa – mutta ei niin, että kiusaaja itse joutuu siitä kertomaan. Tehtävä kuuluu työpaikan luottamusmiehelle tai ammattiyhdistyksen työsuhdeasiamiehelle.

Lääkäri vaihtoon kiusaamiseen puuttumisen takia?

Aina työntekijä ei voi luottaa edes työterveyslääkärin apuun.

– Tiedän tapauksia, joissa työterveyslääkäri on ottanut kiusaamisen esille ja ollut sen jälkeen entinen työterveyslääkäri. Työnantaja on vaihtanut toiseen laitokseen. Raha ratkaisee, Polo kertoo.

Polo kannustaa työnantajia arvioimaan jo rekrytoinnissa tarkemmin, keitä työyhteisöön halutaan. Puolen tunnin session ja pelkkien taitojen mekaanisen arvioinnin sijaan olisi mahdollista käyttää esimerkiksi psykologisia testejä, jotka varmistaisivat työntekijän tulevan muiden kanssa toimeen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.