Mainos

Suomen virastot kompuroivat kännykkävarmenteiden kanssa

Puhelinoperaattoreiden ja väestörekisterikeskuksen yhteinen kännykässä kannettava sähköinen kansalaisvarmenne kaatui byrokratiaan ja kysynnän puutteeseen.

Väestörekisterikeskus ja kaksi suurta puhelinoperaattoria, Elisa ja TeliaSonera, aloittivat vuonna 2004 kehittämään ajatusta kännykällä toimivasta sähköisestä kansalaisvarmenteesta. Idean mukaan kännyköiden SIM-kortteihin olisi sisällytetty väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne, eli varmennus käyttäjänsä henkilöllisyydestä. Kännykkä olisi sen jälkeen ajanut saman asian kuin nykyisin käytöstä poistuva sähköinen henkilökortti kortinlukijoineen.

Yhteishanke kuitenkin kaatui vuoden 2008 lopussa vähäiseen kysyntään ja varmenteiden myöntämisen hankaluuteen. Elisan osastopäällikkö Mika Vainion mukaan väestötietolain tulkinta aiheutti ongelmia:

- Varmenteiden myöntäminen tahdottiin pitää ainoastaan poliisiviranomaisten oikeutena. Käytännössä se tarkoitti sitä, että varmennepalvelulla varustetun SIM-kortin ostamisen lisäksi olisi pitänyt käydä poliisiasemalla asioimassa, jotta varmenne toimisi.

TeliaSoneran mobiilipalveluiden kehityspäällikkö Pekka Turpeinen näki syytä myös kysynnän vähyydessä:

- Palvelulla ei oikein ollut kysyntää, väestörekisterikeskuksen palveluja ei käytetä kovin usein esimerkiksi pankkipalveluihin verrattuna.

Tähän samaan ongelmaan on nyt kaatumassa myös sähköinen henkilökortti.

Teleoperaattorit eivät luovu kännykkävarmenteista

TeliaSonera, Elisa ja DNA eivät kuitenkaan ole luopumassa mobiilivarmenteista. Yhteistyötä on viritetty elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi pankit ovat olleet kännykkävarmenteista kiinnostuneita.

- Mobiilivarmenteella pyritään helpottamaan tavallisen ihmisen jokapäiväistä salasanaviidakkoa. Ajatus on, että samalla kännykässä olevalla varmenteella voisi kirjautua eri palveluihin, Elisan Mika Vainio kertoo.

Tulevaisuudessa kännykässä oleva varmenne saattaisi korvata nykyiset verkkopankkitunnukset.

Palvelun hinnasta kuluttajille ei ole vielä tietoa. Elisan Mika Vainion mukaan varmennepalveluista ei tule varsinaista ansaintamallia, vaan tähtäin on järjestelmälle rakentuvissa kokonaan uusissa palveluissa.

- Tällä hetkellä verkkopankkitunnukset ovat todella suosittuja tunnistautumisvälineitä. Niitä on liikenteessä noin neljä miljoonaa. Meidän ei kannata laittaa palvelulle kummoista hintalappua, jos mielimme iskeä tuohon väliin. Voi olla, että aluksi kännykällä tapahtuvasta henkilöllisyyden varmentamisesta ei veloiteta mitään, Vainio maalailee.

Suomi jäi Turkista jälkeen

Suomesta piti tulla yksi mobiilivarmenteiden edelläkävijöistä, mutta operaattoreiden päätös aloittaa ensin yhteistyö vähän käytettyjen väestörekisterikeskuksen palvelujen kanssa liike-elämän sijaan maksoi edelläkävijän aseman.

Esimerkiksi Turkissa mobiilivarmenteet on otettu käyttöön melko laajamittaisesti. Turkissa kännykän mobiilivarmenteen avulla on jo mahdollista nostaa rahaa pankkiautomaateista ja esimerkiksi hoitaa tullin kanssa rajamuodollisuuksia.

Suomessa kännykällä tapahtuva henkilöllisyyden varmentaminen on kuitenkin jo nurkan takana.

- Tarkoitus on, että vuoden 2010 aikana mobiilivarmenteet ovat kansalaisten saatavilla, arvioi TeliaSoneran Pekka Turpeinen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.