Mainos

Suomenlahden tila ei ole parantunut

Venäjä kielsi näytteenottoon aluevesiltään, joten Suomenlahden perukat jäivät kartoittamatta. Jos Pietarin ja Puolan suurien kaupunkien jätevesipäästöt saadaan kuriin, tilanne paranee.

Suomenlahden tila ei ole parantunut viimevuotisesta, kerrotaan Merentutkimuslaitoksesta. Suomenlahden pohjalla on edelleen paljon alueita, jotka ovat vähähappisia, käy ilmi tutkimusalus Arandan tiedoista.

- Lisäksi läntisen Suomenlahden pohja-alueelta löytyy rikkivetyä, joka osoittaa ettei pohjalla ole happea. Vuosi sitten vastaavalla tutkimusmatkalla ei rikkivetyä havaittu, kertoo Arandan matkanjohtaja Alf Norkko.

Tänä vuonna Aranda ei saanut lupaa näytteenottoon Venäjän aluevesillä, joten Suomenlahden perukat jäivät kartoittamatta.

Aranda palasi tänään Helsinkiin ja jatkaa matkaansa maanantaina, jolloin se suuntaa eteläiselle Itämerelle.

Jos Pietari jätevedet puhdistetaan paremmin, tilanne paranee

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman laajan tutkimuksen mukaan Suomenlahden ja Saaristomeren tila paranisi tehokkaimmin, jos isojen päästölähteiden kuten Pietarin ja Puolan kaupunkien jätevesipäästöt saataisiin puhdistettua paremmin. Pahiten merta rehevöittävät kohteet sijaitsevat etupäässä Venäjällä ja uusissa EU-maissa, erityisesti Puolassa.

Suomen rannikkovedet hyötyisivät selkeästi suurimman kotimaisen kuormittajan, maatalouden, päästöjen leikkaamisesta. Tämä vaatisi huomattavasti viime vuosina toteutettuja toimia tehokkaampia menetelmiä pelloilta vesistöihin ja rannikkovesiin kulkeutuvien ravinnemäärien pienentämiseksi. Suomen rannikkovesialueista erityisesti Saaristomeri hyötyisi sekä kotimaisista että kauempana toteutetuista ravinteiden kuormitusleikkauksista.

Venäjältä ja Virosta peräisin oleva ravinnekuorma pieneni voimakkaasti 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena, jolloin sekä karjankasvatuksen että peltoviljelyn intensiteetti romahti. On mahdollista, että näiden maiden hajakuormitus on kääntymässä uudestaan nousuun taloudellisen tilanteen parantuessa. Tähän olisi syytä varautua mm. tehostamalla edelleen maatalouden kuormituksen seurantaan ja vähentämiseen tähtäävää kansainvälistä yhteistyötä.

Venäjän Itämereen laskevien jokien ravinnekuormitustiedoissa on huomattavia epätarkkuuksia ja kuormituksen seuranta tulisi saattaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) suositusten mukaiseksi.

Neva ja Kymi tuovat ravinteita leville

Suomenlahden ulkoinen ravinnekuormitus on pinta-alaan suhteutettuna kaksin-, jopa kolminkertainen Itämeren keskimääräiseen kuormaan verrattuna. Jos valuma-alueen järvet eivät pidättäisi ravinteita, se olisi vieläkin suurempi. Erityisesti Laatokan suurella fosforin pidättämiskyvyllä (noin 70 % järveen tulevasta fosforista) on huomattava merkitys Suomenlahden tilalle. Sen sijaan Laatokan typen pidätyskyky on melko heikko, minkä vuoksi valtaosa Laatokkaan päätyvästä typestä jatkaa matkaansa Suomenlahteen.

Noin puolet Nevan ja Kymijoen tuomasta fosforikuormituksesta on leville käyttökelpoisessa muodossa. Ravinteiden käyttökelpoisuus yhdessä rannikon pidätyskyvyn kanssa vaikuttaa siihen, miten paljon ulkoisesta ravinnekuormituksesta päätyy ulompana merellä levien käyttöön.

Typen luonnollinen poistuma ilmakehään näyttää selittävän noin puolet Suomenlahteen "katoavasta" rehevöittävästä typpikuormasta. Tietämys sekä Suomenlahden että koko Itämeren typpitaseesta ja typen poistumiseen vaikuttavista prosesseista on kuitenkin edelleen varsin puutteellinen.

Suomenlahden fosforitasetta puolestaan on koko viime vuosikymmenen ajan hallinnut ns. sisäinen kuormitus, minkä seurauksena erityisesti läntisen Suomenlahden pohjasedimentteihin ei huonojen happiolojen vuoksi ollut sitoutunut merkittäviä fosforimääriä.

Sen sijaan Suomenlahden itäosan sedimenteissä on varastoituneena suuri potentiaalinen rehevöittävän fosforin varasto. Osa tästä voi vapautua levien käyttöön, mikäli myös tämän alueen happiolot heikkenevät nykyisestä.

Laajassa, neljän Itämeren maan ja yhdeksän tutkimuslaitoksen SEGUE - hankkeessa analysoitiin ravinnekuormituksen rehevöittäviä vaikutuksia Itämeressä esimerkkialueina Suomenlahti ja Saaristomeri. Projektissa kehitetyn ekologis-taloustieteellisen mallin mukaan olisi siis kannattavampaa investoida välittömästi Pietarin puhdistamattomien jätevesien käsittelyyn kuin Suomen maatalouskuorman vähentämiseen Suomenlahden rannikolla.

Vuosina 2003-2006 toteutettuun, Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan "Kokeellisen tutkimuksen ja mallinnuksen yhteiskäyttö Suomenlahden tehokkaan suojelun välineenä" eli SEGUE-hankkeeseen osallistuivat Helsingin yliopisto, Merentutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Luoteis-Venäjän hydrometeorologian ja ympäristöseurannan hallinto, Tallinnan teknillinen yliopisto, Tukholman yliopisto, Venäjän tiedeakatemian limnologinen tutkimuslaitos ja Göteborgin yliopisto. Lisäksi hankkeen suomalaisina konsultteina toimivat Luode Consulting Oy ja Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus YVA Oy.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.