Mainos

Suomessa asuu jo 45 000 venäjänkielistä

Venäjää äidinkielenään puhuvien määrä Suomessa on kasvanut nopeasti kymmenen viime vuoden aikana. Nyt heitä asuu täällä yli 45 000, joista joka neljäs Helsingissä.

-Suomessa on tällä hetkellä enemmän venäläisväestöä kuin koskaan itsenäisyyden aikana. Se on merkittävä resurssi maallemme, arvioi Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin johtaja professori Markku Kivinen. Hän puhui Suomen venäläisväestön kulttuurihistoriallista merkitystä valottavan raportin julkistamistilaisuudessa.

Uudesta venäläisväestöstä suurin osa on paluumuuttajia. Heistä kolmasosa on inkerinmaalaisia, joiden sukujuuret ovat olleet satoja vuosia Venäjällä. Osa taas on 1930-luvun laman aikana Venäjälle muuttaneiden punapakolaisten jälkeläisiä.

-Sitten ovat entiset amerikansuomalaiset. Monet heistä olivat pohjanmaalaisia valkoisia talonpoikia, jotka radikalisoituivat Yhdysvalloissa. Neuvostoliittoon muutettuaan heistä tuli kansanvihollisia eli suomalaisia, jotka karkotettiin Stalinin aikana Siperiaan. Sieltä päästyään he sopeutuivat, kunnes paluumuuttivat Suomeen.

Kuvaavaa onkin, että Venäjältä Suomeen palaavat suomalaiset "muuttuvat" täällä jälleen venäläisiksi.

-Paluumuuttujilla on monenlaisia identiteettejä, hän luonnehti.

Sukujuurista puhutaan avoimesti

Läpi historian venäläisväestö on Suomessa ollut melko pieni, ja sen poikkeuksellisen suuret kasvuluvut liittyvät aina johonkin historialliseen taitekohtaan. Tällaisia olivat esimerkiksi sotilaiden suuri määrä ensimmäisen maailmansodan aikana ja lokakuun vallankumouksen tuomat pakolaisaallot.

Lisäksi Suomen venäläisväestön historia poikkeaa huomattavasti Euroopan ja Baltian maiden historiasta.

-Autonomian aikana 1808-1917 Suomi oli etuoikeutetussa asemassa Venäjään nähden. Myöhemmin YYA-Suomi erottui puolestaan sekä läntisestä Euroopasta että Itä-Euroopan maista, kertoi raportin tehnyt filosofian tohtori Veronica Shenshin.

Venäjänkieliset kertovat entistä avoimemmin taustastaan.

-Kun ennen sotia ei haluttu tai uskallettu puhua venäläisistä sukujuurista, nyt uskalletaan jo sanoa, että olen suomalainen, jolla on venäläiset sukujuuret, Shenshin sanoi.

Kulttuurissa näkyy venäläinen kädenjälki

Venäläisväestön vaikutus on näkynyt ja kuulunut Suomessa monilla taiteen aloilla, esimerkiksi musiikissa ja kuvataiteissa.

Viipurin konservatorion opettajana toiminut Petr Sergejevitsh Akimov (1885-1956), taiteilijanimeltään Pekka Anttinen, jätti kädenjälkensä suomalaiseen elokuvamusiikkiin 1930- ja 1940-luvuilla. Hänen sävellyksiään voi kuulla sellaisissa filmeissä kuin Jääkärin morsian, Kaivopuiston kaunis Regina ja Aktivistit.

Myös suomalaisten rakastamalla Georg Malmste'nilla (1902-1981) on venäläistaustaa, sillä hänen äitinsä oli venäläinen. Malmste'n paitsi lauloi, sävelsi, sanoitti ja sovitti myös toimi kapellimestarina ja näytteli.

Venäläisiä sukujuuria löytyy niin ikään Tamara Lundilta (1941-2005), Kirka Babitzinilta (1950-2007) ja Viktor Klimenkolta (s. 1942).

Maalaustaiteessa oli yksi venäläistaiteilija ylitse muiden, Ilja Repin (1844-1930). Hänen Kuokkalan-kotinsa oli Venäjän vallankumouksen jälkeen monelle taiteilijalle tärkeä paikka. Repin lahjoitti vuonna 1920 Ateneumin taidemuseolle kymmeniä venäläisen taiteen huippumaalareiden töitä.

Myös Arabian tehtaalle kuuluisan Myrna-astiaston suunnitellut Olga Osol (1905-1994) kuului Suomen venäläisväestöön.

Lähde: Veronica Shenshin: Venäläiset ja venäläinen kulttuuri Suomessa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.