Mainos

Suomessa asuu yli puoli miljoonaa ulkomaalaista vuoteen 2030 mennessä

Suomessa asuvat ulkomaalaiset kokevat elämänsä fyysisesti turvalliseksi, mutta eivät koe sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Itämeren maille tehdyssä kyselytutkimuksessa Helsingissä asuvat maahanmuuttajat kokivat asemansa kaikista heikoimmaksi. Helsinkiä verrattiin tutkimuksessa muun muassa Tukholmaan, Tallinnaan, Riikaan ja Turkuun.

– Suomen maahanmuuttopolitiikka on aika passiivista. Suomen pitää tehdä töitä, jotta Suomi muuttuu houkuttavammaksi ulkomaisille ja sitä kautta ulkomaiselle työvoimalle. Tutkimukset osoittavat, kuinka maa, jossa 10–20 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, pärjää paremmin kansainvälisessä kilpailussa, sanoo projektipäällikkö Christine Chang Uudenmaanliitosta.

Maahanmuuttajien aseman arvio onkin merkittävää, sillä tuoreen arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa asuu yli puoli miljoonaa ulkomaalaista. Suurin osa heistä asuu pääkaupunkiseudulla.

– Yli puoli miljoonaa ulkomaalaista on Suomessa iso määrä. Tämän tutkimusprojektin tarkoituksena on kehittää vuoropuhelua suomalaisten korkeakoulujen, yritysten ja koulutettujen ulkomaalaisten välillä, jotta kuilua ei olisi, sanoo projektipäällikkö Christine Chang Uudenmaanliitosta.

Chang korostaa, ettei tämänhetkinen Suomen maahanmuuttopolitiikka valmista Suomea yhä globaalimpaan tulevaisuuteen.

– Suomen maahanmuuttopolitiikka on hieman passiivista, Chang sanoo.

Suomalaisyritykset etsivät lahjakkuuksia maailmalla

Suomessa asuvat suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat tällä hetkellä virolaiset ja venäläiset, mutta esimerkiksi Aasiasta on yhä enemmän tulokkaita. Suomalaisyritykset pitävät Kiinaa ja Intiaa työntekijöiden löytämisen kannalta erityisen tärkeinä.

– Kansainvälistä työtä tekevät suomalaiset yritykset tarvitsevat sekä suomalaista että ulkomaista työvoimaa. Maailmalla yritykselle on tärkeintä tuoda itsensä tunnetuksi ja olla hyvä työnantaja sekä globaalisti että paikallisesti. Se on haaste, jossa olemme tähän asti pärjänneet vasta kohtalaisesti, sanoo henkilöstöjohtaja Päivi Castrén Wärtsilästä.

Castrén uskoo, että tutkimuksessa selvinnyt maahanmuuttajien kokema vaikeus sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan tulee helpottamaan tulevaisuudessa.

– Suomalaiset ovat vähän kansallismielisiä ja hiljaisia. Sukupolvien myötä tämä tulee muuttumaan ja sitä kautta maahanmuuttajien sopeutuminen tulee helpottamaan, Castrén sanoo.

Kahdeksan vuotta Suomessa asunut kiinalainen Jing Lin korostaa, että maahanmuuttajien sopeuttamisessa ja työelämään saattamisessa suomen kielen taitotasossa pitäisi ainakin alkuvaiheessa joustaa.

– Varsinkin, jos työnkuva ei suoranaisesti vaadi täydellistä suomen kieltä, eikö olisi parempi, että maahanmuuttaja auttaisi yritystä kansainvälisesti alkuperäisellä äidinkielellään. Suomen kielen oppii vasta pikkuhiljaa, Lin sanoo.

Kyselytutkimuksessa suomalaisista kaupungeista oli mukana Helsingin lisäksi Turku. Kyselytutkimus tehtiin Itämeren maissa asuville maahanmuuttajille. Yli 700 vastaajaa arvioi Pohjoismaiden suurkaupunkien etuja ja varjopuolia niin Tukholmassa, Helsingissä, Turussa, Riikassa, Tallinnassa ja Tartossa.

Jokaisessa kyselytutkimuksen kaupungissa maahanmuuttajat kokivat jonkinlaisia vaikeuksia tuntea itseään osaksi paikallista yhteisöä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.