Mainos

Suomessa valta on yhä jakautunut kuten sata vuotta sitten — naiset hoitavat hyvinvointipolitiikan, miehet talousasiat

Suomessa parlamentaarinen valta näyttäisi edelleen jakautuvan epätasaisesti miesten ja naisten välillä.

Miehillä ja naisilla on politiikassa omat tonttinsa: miehet hoitavat talouskysymykset, naiset keskittyvät sosiaalipolitiikkaan. Asetelma näyttäisi kestäneen hyvin aikaa — jo reilut sata vuotta, vaikka viime vuosikymmeninä se on alkanut pikku hiljaa säröillä. Raskaimpia valtiomiehen salkkuja ei enää aina kanna mies.

– Karkeasti sanottuna talous on kuitenkin ollut miesten aluetta ja sosiaalinen naisten. On aika itsestään selvää, kumpi siinä on määräävämpi. Ne, jotka päättävät rahoista, ovat varmasti keskeisemmässä asemassa kuin ne, joita huolettaa vähäväkisten toimeentulo tai naisten ja lasten asema, sanoo naisten ja miesten poliittisen edustuksen sukupuolittumista tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Jaana Kuusipalo.

Katsaus Arkadianmäelle on paljonpuhuva

Nykyisen eduskunnan valiokuntien sukupuolijako puhuu yksiselitteistä kieltä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan 15 jäsenestä 13 on naisia. Valiokunnan puheenjohtaja on kuitenkin mies, varapuheenjohtaja nainen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä sivistysvaliokunnassa naisia on noin 70 %.

Valtiovarainvaliokunnan 19 jäsenestä sen sijaan 14 on miehiä. Sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat miespuolisia. Kyseinen valiokunta käsittelee muun muassa valtiontalouden kehykset, valtion talousarvioesityksen, verolait ja valtion lainanottoa koskevat asiat.

Valtiovarainvaliokunnan lisäksi erityisen miesvaltainen on esimerkiksi puolustusvaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta.

– Itselläni oli jo jonkin verran optimistisempi näkemys tulevasta kehityksestä. Nämä luvut kyllä palauttivat maan pinnalle. Samanlainen sukupuolten mukainen työnjako kuin 1900-luvun alussa näyttää edelleen jakavan naiset ja miehet erilaisiin asemiin. Naisten kiinnostus hyvinvointipolitiikkaan näkyy edelleen eduskunnassa, sanoo Kuusipalo.

"Keskeneräinen kansanvalta"

Naisten ja miesten keskittymistä omille erityisalueilleen Kuusipalo pitää ongelmallisena monelta kantilta.

– Yksi keskeinen ongelma on naisten aliedustus ylipäätään. Naiset ovat olleet vähemmistönä hallituksessa ihan tuonne 1990-luvulle saakka. Eduskunnassa he ovat edelleen vähemmistönä.

– Tämä miesten ja naisten välinen epäsuhta näkyy myös muissa poliittisissa asemissa. Se on tietysti ongelma sekä demokratian että vallan kannalta, jos vain toisen sukupuolen edustajia on poliittisen järjestelmän keskeisissä asemissa ja jos vain toisen sukupuolen edustajat ovat enemmistönä tietyissä poliittisissa elimissä. Miehet johtavat ja naiset hoitavat niitä omia asioitaan, kärjistää Kuusipalo.

Politiikka siis on yhteisten asioiden hoitamista, joita ei kuitenkaan todellisuudessa hoideta yhdessä ainakaan naisten ja miesten kesken.

– Onko politiikka yhteisten asioiden hoitamista, jos se on niin selvästi sukupuolittunutta? Kenen asioita ovat silloin tasa-arvoasiat, hyvinvointiasiat, lasten hyvinvointi tai vähemmistöjen oikeudet, jos tällaisista asioista ovat etupäässä kiinnostuneet ja niitä hoitavat nimenomaan naispoliitikot?

Kuusipalon mukaan ikuisuuskysymys tasa-arvopolitiikassa on, painottaako eroja vai samankaltaisuuksia. Mihin suuntaan nykytilanteesta tulisi pyrkiä?

– Siihen, että miehet ja naiset ovat samanlaisia ja heillä on samanlaiset mahdollisuudet edetä kaikenlaisiin asemiin vaiko siihen, että naiset ja miehet ovat historiallisesti ja kulttuurisesti tavanneet erikoistua erilaisiin asemiin ja asioihin, ja niitä pitäisi vain arvostaa samalla tavalla.

Ajatus talous- ja sosiaalipolitiikan asettamisesta samalle viivalle arvojärjestyksessä on Kuusipalon mukaan kuitenkin utopistinen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.