Mainos

Suomesta viedään tuhansia tonneja elektroniikkajätettä kehitysmaihin

Tänään julkistetun selvityksen mukaan Suomesta päätyy elektroniikkajätettä kehitysmaihin jopa yli 10 000 tonnia vuodessa. Kaikkiaan Suomessa syntyy 100 000 tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Siitä vain puolet päätyy virallisiin kierrätyspisteisiin. Sitä ei tarkkaan tiedetä, mihin toinen puoli joutuu.

– Osa varmasti jää kuluttajien pöytälaatikoihin, osa menee kaatopaikalle ja osa menee valitettavasti kehitysmaihin kierrätettäväksi ihmisille ja ympäristölle haitallisin tavoin, kertoo E-jätteen matka Suomesta kehitysmaihin -selvityksen kirjoittaja Anna Härri Eettisen kaupan puolesta -yhdistyksestä.

Useimmiten vastaanottajamaa on Afrikassa, esimerkiksi Ghana tai Nigeria. Jätevientiin houkuttelee raha: alkeellisissa oloissa arvometallien erottelu jätteen seasta on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Kääntöpuolena ovat terveys- ja ympäristöongelmat, joita jätteiden käsittely aiheuttaa.

– Kuvaputkimonitorit ovat iso ongelma. Niiden sisältämä lyijy saattaa vaikuttaa ihmisen keskushermostoon, munuaisiin ja sisäelimiin ja haitata lasten kehitystä. Laitteiden polttaminen levittää myrkkyjä ilmaan. Piirilevyjä puolestaan liotetaan hapoilla, luettelee Anna Härri.

Jätevientiä ei valvota riittävästi

Kiinnostus elektroniikkajätettä kohtaan on kasvanut arvometallien hinnannousun myötä.

– Elektroniikkajäte sisältää paljon arvokkaita materiaaleja ja sen takia se on haluttua tavaraa. Raaka-aineiden hinnat näyttävät maailmalla vain nousevan eli niiden haluttavuus jatkuu. Varkaudetkin ovat yleistyneet. Meihinkin on kohdistunut varkauksia, jotka liittyvät kupariin, elektroniikkaan ja lyijyakkuihin, kertoo kierrätysyritys Kuusakosken yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Pohjanpalo.

Elektroniikkaromua vievät kehitysmaihin niin yksittäiset ihmiset, yritykset kuin ammattirikollisetkin. Viimeksi eilen tulli kertoi tutkivansa vantaalaisen yksityisyrittäjän harjoittamaa elektroniikkaromun luvatonta vientiä Afrikkaan. Elektroniikkajätteen lähettäminen kehitysmaihin on laitonta, mutta käytettyjen sähkölaitteiden lähettäminen ei. Käytännössä viranomaisten on vaikea valvoa lähtevien laitteiden kuntoa.

– Meidän pitää tehostaa valvontaa yhdessä tullin kanssa. Tottakai, jos olisi enemmän resursseja, niin voisimme tehdä enemmän tarkastuksia ja myös tarkastaa yrityksiä ja neuvoa heitä, mutta näillä resursseilla mennään, mitä on, sanoo ylitarkastaja Hannele Nikander Suomen ympäristökeskuksesta.

Myös kuluttajat voivat omalla käytöksellään estää elektroniikkaromun päätymistä kehitysmaihin.

– Me kuluttajina voimme tehdä oman osamme. Voimme viedä käytöstä poistetut elektroniikkalaitteemme virallisiin kierrätyspisteisiin. Virallisia kierrätysjärjestelmiä valvotaan aika hyvin, muistuttaa Anna Härri.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu (Seitsemän uutiset 30.1.2013)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.