Mainos

Suomi hakkaa Ruotsin leikiten koulukisassa – syynä naapurin villit kokeilut

Suomalaisen koulutusjärjestelmän ylivoimaisuus muihin Pohjoismaihin verrattuna selviää jälleen tuoreessa kansainvälisessä koulutusvertailussa.

Tunnettu amerikkalainen oppimateriaalivalmistaja Pearson on rankannut Suomen koulutusjärjestelmän maailman parhaimmaksi. Muut Pohjoismaat jäivät vertailussa kauas Suomen taakse: Tanska oli 12:s, Ruotsi 21:s ja Norja vasta sijalla 26.

Kansainvälisen liikkuvuuden keskuksen CIMO:n johtajan, tohtori Pasi Sahlbergin mukaan Suomi menestyy Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa paremmin siksi, että maassamme on keskitytty pitkäjänteiseen koulutuspolitiikkaan.

Sahlberg korostaa, että Suomi on uskaltanut kehittää omaa koulutusjärjestelmäänsä ottamatta vaikutteita muualta Euroopasta.

– Suomen yleinen vahvuus ihan kaikissa mittauksissa on se, että meillä on hyvin erilainen ja persoonallinen ajattelutapa koulutuspolitiikasta. Suomi on pysynyt immuunina globaaleille vaikutteille, joissa perustana ovat kilpailu, koulun valinta, oppilaiden vertaaminen ja markkinavetoinen koulutusajattelu.

Sahlbergin mukaan esimerkiksi Tanskassa on sorruttu siihen, että maan oman koulutusjärjestelmän kehittämisen sijaan vaikutteita on haettu Keski-Euroopasta ja erityisesti englanninkielisistä maista.

Vauraus jarruttaa Norjan koulumenestystä?

Norjan varsin heikko menestys kouluvertailussa johtuu yllättäen ainakin osittain maan vauraudesta. Sahlberg on perehtynyt Norjan koulutusjärjestelmään yhtenä OECD-tutkijaryhmän jäsenenä.

– Erityisesti nuoret norjalaiset miehet ovat sitä mieltä, että koulutusta ei välttämättä tarvitse menestyäkseen elämässä. Moni ajattelee, että koska vanhemmat ovat varakkaita ja heillä on hyvät työpaikat, ei korkea koulutustaso ole välttämättömyys. Taustalla vaikuttaa toki myös se, että Norjan nuorten työllisyystilanne on hyvä - korkea koulutus ei ole edellytys työllistymiselle.

Ruotsin ongelmana on puolestaan ollut Sahlbergin mukaan se, että maassa on kokeiltu valtava määrä mitä erilaisempia asioita – koulutuksen kansallisen kehityksen suunta ei ole ollut niin kirkas kuin mitä se on ollut Suomessa vuosikymmenet.

Esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten käyttöön otettu vapaa koulu -kokeilu ei ole toiminut Ruotsissa toivotulla tavalla.

Vapaan koulun voi perustaa käytännössä kuka tahansa, jolla on viranomaisten myöntämä koulun ylläpitolisenssi. Tämä mahdollistaa sen, että ylläpitämällä koulua voi tehdä taloudellista voittoa.

– Tällaisten koulujen vaikutus on ollut useiden arvioiden mukaan kyseenalainen koko Ruotsin koululaitoksen toiminnalle, sanoo Sahlberg.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.