Mainos

Suomi ja Kiina tehostavat ympäristöyhteistyötä

Suomi ja Kiina allekirjoittivat tänään Shanghaissa ympäristöalan yhteistyöpöytäkirjan, jossa sovitaan yhteistyön tiivistämisestä mm. ilman- ja vesiensuojelussa, ympäristöhallinnossa sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvien energialähteiden aloilla. Pöytäkirjan allekirjoittivat ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi ja Kiinan ympäristöhallinnon johtaja Xie Zhenhua Shanghaissa.

Sopimus on modernisoitu versio Suomen ja Kiinan välisestä aiemmasta yhteistyöpöytäkirjasta. Hassin mukaan tärkeintä on se, että siinä luetellaan konkreettisia aloja, joilla yhteistyötä tehostetaan.

-Tällaisia ovat esimerkiksi ilmansaasteiden ja vesien pilaantumisen ehkäisy, jotka ovat Kiinassa keskeisiä asioita, Hassi sanoi uutistoimisto STT:lle.

Hassin keskusteluissa Kiinan viranomaisten kanssa sovittiin myös asiantuntijaryhmän asettamisesta selvittämään, mikä voisi olla pilottihanke Suomen ja Kiinan väliselle CDM-yhteistyölle eli päästökaupalle. Kioton ilmastosopimuksen mahdollistama CDM-yhteistyö on sitä, että investoimalla vähäpäästöiseen energiantuotantotekniikkaan jossain kehitysmaassa teollisuusmaa voi saada anteeksi omia päästöjään.

-Suomessahan ei vielä tiedetä, tarvitaanko tällaista eräänlaista päästökauppaa. Asiaan on kuitenkin hyvä varautua, Hassi sanoi.

Hänen mukaansa Kiinan viranomaiset alkavat ymmärtää, ettei talouden kasvu saa merkitä ympäristön kiihtyvää pilaantumista.

-Kiinan ympäristöongelmat ovat sellaiset, että on pakko ymmärtää, että on kyettävä yhdistämään ympäristön puhdistaminen ja talouskasvu. Suomellahan taas on hyviä kokemuksia esimerkiksi siitä, että vaikka liikenteen suoritteet kasvavat, päästöt ovat vähentyneet, ympäristöministeri sanoi.

Kumpikin voittajaksi


Ympäristöministeriä vastaavan Xie Zhenhuan mukaan Kiina on käytännössä saanut pysäytetyksi suuntauksen, jossa ympäristön saastuminen kiihtyy koko ajan. Hän myönsi tänään kuitenkin, ettei vielä voida hengähtää.

-Saastepäästöjen määrä ylittää yhä roimasti ympäristön sietokyvyn. Ympäristön pilaantumista ei ole saatu kuriin riittävän tehokkaasti. Suuri väestö ja vastaavasti pienet resurssit henkeä kohti laskettuna aiheuttavat paljon paineita, Xie sanoi.

Xien mukaan päästöjen määrä Kiinassa aleni 15 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2000. Kiina on asettanut tavoitteekseen alentaa päästöjä vuoteen 2005 mennessä vielä 10 prosenttia vuoden 2000 tasosta. Rikkidioksidin päästöjä on määrä vähentää 20 prosenttia.

Kiinan hallitus hyväksyi alkuvuodesta uuden ympäristön viisivuotissuunnitelman, jossa ympäristönsuojeluun osoitetut varat lähes kaksinkertaistuvat edelliseen suunnitelmaan verrattuna. Uudessa suunnitelmassa saastepäästöjen vähentämiseen osoitetaan 700 miljardia yuania eli runsaat 95 miljardia euroa.

Xien mukaan Kiina ryhtyy myös tutkimaan saastuttavia tuotteita koskevan ympäristöveron säätämistä. Kiina ei ole kuitenkaan valmis tinkimään talouden kasvutavoitteistaan ympäristön vuoksi.

-Kiinan kansan toive on kehittää taloutta ja kohottaa ihmisten elintasoa. Taloudellisen kehityksen ja ympäristönsuojelun suhde on suuri haaste Kiinan hallitukselle. Haluamme ratkaisuja, joissa kumpikin on voittaja, Xie sanoi.

Tehtävää ympäristönsuojelussa riittää, sillä Kiina on yksi maailman saastuneimmista maista. Puolet Kiinan kaupunkialueiden pohjavedestä on saastunutta, ja kaikkiaan noin 700 miljoonan kiinalaisen arvioidaan joutuvan juomaan saastunutta vettä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.