Mainos

Suomi ja Ruotsi: EU:n uudistuksille aikaa

Suomi ja Ruotsi vaativat yksissä tuumin EU:n uudistuksille tarpeeksi aikaa, jotta kansalliset parlamentit ja kansalaiset ehtivät perehtyä tuleviin muutoksiin ja keskustella niistä. Ruotsin hallituksen konventtiedustaja Lena Hjelm-Walle'n totesi tänään Helsingissä, että riittävä aika on Ruotsille ehdottoman tärkeä ja syytti muita maita yrityksestä hoputtaa uudistusprosessia.

Hjelm-Walle'n totesi Ruotsin pitävän kiinni alkuperäisestä aikataulusta, jonka mukaan uusi hallitustenvälinen neuvottelukierros aloitetaan vuonna 2004. -Tämä on aikataulu, josta on sovittu. Nyt esimerkiksi italialaiset tulevat ja väittävät, että me haluamme venyttää ja hidastaa työtä. Paskapuhetta, sanon minä, itse he yrittävät kiirehtiä, puhisi Hjelm-Walle'n.

Ruotsille tilanne on ongelmallinen, sillä Italian ja muutaman muun ajama pikatahti merkitsisi, että keskustelu tulevaisuuskonventin tuloksista osuisi yhteen Ruotsin Emu-kansanäänestyksen kanssa. Ruotsin hallituksessa ei tätä haluta.

Myös Suomi katsoo, että konventin työtä on voitava arvioida rauhassa. Valtiosihteeri Alec Aallon mukaan konventin aikataulu on nyt erittäin tiukka. Suomen mielestä olisi parempi hyväksyä, että konventti ei ehdi tehdä valmiita esityksiä kaikista yksityiskohdista ja jättää asioita ratkaistavaksi myöhemmin. -Sitten meille sanotaan, että älkää tehkö niin paljon muutosehdotuksia, niin työ edistyy nopeammin. Eihän se niin voi mennä, motkotti Aalto.

Aallon mukaan Suomi ei myöskään hyväksy sitä ajatusta, että konventti saisi vielä kolme kuukautta lisäaikaa, mutta sen jälkeen hallitustenvälinen konferenssi vedettäisiin läpi kolmessa kuukaudessa sekin. -Me tarvitsemme tarpeeksi aikaa tuloksen sulattamiseen ja pohtimiseen, totesi Aalto. Konventin on määrä saada työnsä valmiiksi juhannukseen mennessä. Sen johto haluaisi konventin saavan aikaan yhtenäisen ehdotuksen EU:n perustuslaiksi, joka voitaisiin nuijia läpi nopeassa hallitustenvälisessä konferenssissa.

Presidentti kelpaa Ruotsille

Suomi ja Ruotsi ovat useissa konventin kysymyksissä samoilla linjoilla, mutta kysymys EU-presidentistä tai Eurooppa-neuvoston valitusta puheenjohtajasta jakaa maita. Suomi ei kannata sitä, vaikka ei olekaan sitä täysin ehdottomasti torjunut. Hjelm-Walle'nin mukaan Ruotsi kannattaa "puheenjohtajan" valitsemista, kuten hän halusi nimittää virkaa. Puheenjohtaja voisi toimia EU:n edustajana ulospäin, valvoa EU:n neuvoston toimintaa ja sovitella yhteistyötä eri puheenjohtajamaiden välillä. Kolmeksi vuodeksi valittava puheenjohtaja lisäisi Ruotsin mielestä jatkuvuutta ja EU:n näkyvyyttä maailmalla, arvioi Hjelm-Walle'n. Ruotsissa arvioidaan, että EU-puheenjohtajuuksia on muutettava ja että nykyinen kuuden kuukauden kierto ei toimi 25-27 maan EU:ssa. Silloin voitaisiin siirtyä ryhmäpuheenjohtajuuksiin, jossa 3-4 maata jakaisivat vastuun. Presidentti tai puheenjohtaja vastaisi siitä, että nämä maat toimivat yhteen.

Yhteinen linja EU:lla hakusessa


Suomikin on valmis harkitsemaan ryhmämallia, mutta ei ole nähnyt presidenttiä sen takia tarpeellisena. Ryhmien koostumusta ei ole vielä harkittu, mutta sekä Hjelm-Walle'n ja Aalto pitivät selvänä, etteivät ne voi olla maantieteellisesti koottuja. Esimerkiksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden ryhmä vaikuttaisi liian yksipuoliselta muiden silmissä, he arvioivat. Hjelm-Walle'n myönsi, että EU-maiden linjan edustaminen ulospäin ei ole näinä aikoina helppoa, kun maat ovat eri linjoilla Irak-politiikasta. Siksi EU:n on annettava yhteisten kantojen ja linjausten kehittyä, eikä yritettävä väkisin vetää yhteistä linjaa. -Ei auta, jos ääni on kova, jos ei ole mitään sanottavaa, sanoi Hjelm-Walle'n. Hjelm-Walle'n tapasi Helsingissä pääministeri Paavo Lipposen (sd.) sekä entisen ulkoministerikollegansa, presidentti Tarja Halosen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.