Mainos

"Suomi on mainettaan parempi ranking-jättiläinen"

Brändityöryhmän esityksillä voi olla toteutuessaan valtava kansantaloudellinen merkitys. Näin arvelee kauppatieteiden tohtori Teemu Moilanen, joka on tehnyt väitöskirjansa paikan brändäämisestä ja kirjoittanut kirjoja maabrändin rakentamisesta.

Työryhmä esittää loppuraportissaan , että Suomen tulisi pyrkiä asemaan, jossa se voisi toimia maailman konfliktien ratkaisijana vuoteen 2030 mennessä. Moilasen mielestä tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta Suomen nostamat keskeiset asiat vaikuttavat mielekkäiltä ja ainakin pitkällä aikavälillä mahdollisilta.

Moilasen mukaan esimerkiksi Suomen koulutukseen osaamisesta voi kummuta uusia Nokioita maailmalla. Hyvin rakennettu maabrändi lisää vientiä ja matkailua ja houkuttelee osaajia Suomeen.

- Jos esimerkiksi rautakaupassa miettii, ottaako saksalaisen vai bulgarialaisen tuotteen, päätyy helposti pitämään saksalaista tuotetta parempana, vaikka sen valmistaja ei olisikaan tuttu. Tätä on brändääminen käytännössä. Halutaan, että kuluttajat maailmalla päätyisivät ostamaan entistä enemmän suomalaisia tuotteita.

Asioiden oltava kunnossa omassa maassa

Ulkoministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 asettaman maabrändivaltuuskunnan tehtävänä on ollut luoda Suomelle strategia, joka saa maailman kääntymään puoleemme entistä useammin ja tehokkaammin. Konfliktien ratkaisemisen lisäksi työryhmä esittää, että Suomessa tulisi järjestää vuosittain Ahtisaari-päivät. Suomen olisi myös keskityttävä luomuun ja puhtaaseen veteen.

- Veden puhdistus ja siihen liittyvä osaaminen on Suomessa huippuluokkaa. Suomalaiset yritykset suunnittelevat vedenpuhdistamoita halki maailman ja pärjäävät globaalissa kilpailussa hyvin. Luomu- ja luontobrändäämisestä halutaan käyttää myös maailmalla entistä enemmän.

Moilasen mukaan on kuitenkin tärkeää, että asiat ovat omassa maassa kunnossa, ennen kuin niitä lähdetään markkinoimaan maailmalle. Esimerkiksi luomuosaaminen on vahvaa tai jopa Suomea vahvempaa myös muissa Pohjoismaissa.

- Tärkeää brändäyksessä on myös se, että ajetaan asioita, jotka suomalaiset myös itse hyväksyvät ja ovat niistä samaa mieltä.

Ranking-jättiläisen mainetta parannettava

Moilanen korostaa, että se, että Suomi on kärkisijoilla monenlaisilla menestystä kuvaavilla listoilla, ei vielä riitä. Vaikka Suomi toimisi maana hyvin, Suomen tunnettuus maailmalla on vielä melko huono. Moilasen mukaan brändityöryhmä tekee työtä sen hyväksi, että Suomen vahvuuksista saataisiin enemmän irti.

- Voisi sanoa, että Suomi on mainettaan parempi maa. Suomi on maailmalla ranking-listojen jättiläinen, mutta se ei kanavoidu tänne takaisin. Tästä menestymisestä voisi olla Suomelle ja suomalaisille enemmänkin hyötyä.

Brändityöryhmän havittelema rooli syntyy Moilasen mukaan kahdenlaisilla teoilla: jatkuvalla virralla pieniä ideoita, jotka osoittavat Suomen maineen oikeaksi, mutta myös isoilla, symbolisesti tärkeillä tapahtumilla, joita uutisoidaan ympäri maailmaa.

- Suomalaisten ongelmanratkaisukyvyn brändäystä tapahtuu jatkuvasti erilaisissa bisnestapaamisissa. Isot tapahtumat, esimerkiksi Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto, muokkaavat kertaheitolla ihmisten mielikuvaa Suomesta, kauppatieteiden tohtori Moilanen sanoo.

Monet muutkin maat heränneet brändäykseen

Brändäys ei synny yhdessä yössä. Vahvan maabrändin rakentaminen vie aikaa ja rahaa, ja Moilasen mukaan suoranaisia menestystarinoita maabrändäyksestä on yhä rajallisesti.

- Brändäämisen soveltaminen maahan, paikkaan tai kaupunkiin yleistyi 10-15 vuotta sitten, ja nyt monella maalla on meneillään omia brändihankkeita. Paikan brändäyksen merkitys korostuu nykymaailmassa, kun paikkojen välinen kilpailu kiristyy, ja ihmiset ja raha liikkuvat nopeammin paikasta toiseen.

Tällä hetkellä monet maat tekevät brändityötä - Moilanen mainitsee esimerkkeinä Etelä-Korean, Ruotsin, Australian, Irlannin ja Chilen.

- Maat ovat havainneet, että brändääminen voi olla työkalu, jolla tuotetaan hyvinvointia ja taloudellista hyötyä. Oikein käytettynä tämä työkalu voi olla hyvinkin tehokas, Moilanen sanoo.

Lue myös:

Katso Mari Haaviston juttu

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.