Mainos

"Suomi on viimeinen takapajula" - Mikkelissä vaadittiin pikalakia kyberuhkien torjuntaan

Suomi tarvitsee pikaisesti verkkovalvonnan mahdollistavan lain kyberturvallisuusuhkien torjuntaan, vaadittin Mikkelin Päämajasymbosiumissa tiistaina.

Mutta siihen laaja yhteisymmärrys sitten loppuukin. Jos asiasta oltaisiin kansallisesti yksimielisiä, verkkovalvontalaki olisi jo säädetty. Lainsäädäntöä pohtivalla työryhmällä on vuoden loppuun saakka aikaa esityksen tekemiseen.

– Suomi on Euroopan viimeinen takapajula tässä asiassa, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) Mikkelissä.

– Me ei voida jättää viranomaisia pulaan ja ilman työkaluja. Laki tarvitaan ja asialla on kiire, summasi päivän keskustelua keskustan kansanedustaja, entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen.

Investoinnit turvattava

Sekä Kääriäinen että kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) muistuttivat, että lakia säädettäessä on yhdistettävissä turvallisuusuhkien torjunta sekä kansalaisoikeudet ja yksilönvapautta koskevat seikat. Juuri yksilön oikeuksiin puuttuminen on jarruttanut lainsäädännön syntymistä Suomessa.

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autti oli varovaisempi ja halusi turvata alan yritysten liiketoimintamahdollisuudet.

– Laki ei ole eduskunnassa läpihuutojuttu. Ei ole järkevää ajaa maasta ulkomaisia investoijia. Suomesta voisi tulla esimerkiksi tärkeä solmukohta Aasian ja Euroopan tietoliikenteessä ja yritysten mahdollisuudet osallistua näihin hankkeisiin pitää varmistaa, Autti korosti.

Myös viranomaisia valvottava

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi painotti tietoverkkoturvallisuuden ja kansalaisoikeuksien tasapainon säilyttämistä.

– Viranomaisten valvontavaltuuksien lisäämisen vastapainona on oltava näiden oikeuksien valvonta, Kasvi sanoi.

Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla toimivaa Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektoria johtava Catharina Candolin vaati verkkovalvontalakia maahan pikaisesti.

– Lainsäädäntö on erittäin välttämätön. Mikäli haluamme nähdä, mitä kyberavaruudessa tapahtuu, meillä täytyy olla näkymä siihen ihan samalla tavalla kuin meillä on merivalvontaa ja ilmavalvontaa, Candolin vertasi.

– Mitä siihen lakiin pitää siis kirjoittaa?

– Lakiin pitäisi kirjoittaa ne toimivaltuudet, mitä viranomaislla pitäisi olla.  Suomessa viranomaisten toiminta perustuu lakiin ja jos lakiin ei ole kirjattu toimivaltuuksia niin viranomainen ei näitä tehtäviä tee.

– Suomi on siis lintukoto?

– Suomi kuvittelee olevansa lintukoto, Candolin harmitteli.

Vakoilua tapahtuu - ei vain löydetä

 Ulkoministeriön vakoilutapaus ei Candolinin mukaan suinkaan ole ainoa, joka Suomeen on kohdistunut.

– Lukumääriä en tiedä, mutta kyllä niitä tapauksia on, ja niitä on meneillään tälläkin hetkellä.

Ikävintä on se, että suomalaisviranomaiset eivät tiedä kuinka monta vakoilutapausta on niin sanotusti päällä. Tietoa ei ole, jos viranomaiset noudattavat lakia.

– Suomessa viranomaiset noudattavat lakia.

– Näkeekö esimerkiksi Puolustusvoimat, että teitä verkkovakoillaan, mutta ette pysty puuttumaan siihen?

– Emme me sitä nykylainsäädännöllä näe, Candolin vahvisti MTV Uutisille.

Osaaminen häviää ulkomaille

Candolin tyrmäsi myös väitteen, että verkkovalvontalain puute olisi tuonut Suomeen liiketoimintaa ja hyödyttänyt yrityksiä.

– Onko tällaista liiketoimintaa oikeasti olemassa. Toisaalta ulkomaiset yhtiöt ovat tehneet alan investointeja myös maihin, joissa lainsäädäntö on ollut niin sanotusti kunnossa, Candolin huomautti.

Päämajasymposiumissa oltiin huolissaan myös suomalaisten tietoturvayhtiöiden siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen. Maasta on kadonnut jo paljon alan muutakin osaamista.

– Monet näistä firmoista on ostettu Yhdysvaltoihin. En ryhdy spekuloimaan, että minkähän takia, sanoi Kasvi arvoituksellisesti.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.