Mainos

Suomi pääsemässä yli kellonkäytön takapajulan maineesta

Esimerkiksi Keskisen Kello Oy myy kelloja vuodessa lähes neljällä miljoonalla eurolla, vaikka Suomi tunnetaan kellonkäytön takapajulana. Viime vuosina erityisesti nuorten kellonkäyttö on yleistynyt.

Suomalaiset ovat harvinaisen huonoja pitämään aikarautaa ranteessaan. Jo Ruotsissa tilanne on parempi, Keski-Euroopasta puhumattakaan. Esimerkiksi Italiassa mies omistaa keskimäärin 4,2 kelloa. Suomalainen mies omistaa yhden, jos sitäkään.

Siitä huolimatta kellokaupalla menee aika hyvin. Esimerkiksi Keskisen Kello Oy on myynyt syyskuussa päättyneellä tilikaudellaan kelloja piirun verran alle neljällä miljoonalla eurolla.

Joulu on jo ovella, mikä saa kellokaupan käymään kiivaampana kuin mihinkään muuhun aikaan vuodesta.

– Joulusta tulee lähes viidennes koko vuoden myynneistä, Keskisen Kellon yrittäjä Jari Keskinen paljastaa.

Myös kotimaisen Leijona-kellobrändin omistajan ja kelloja maahantuovan Perkko Oy:n toimitusjohtaja Ari Törmälä toteaa, että jouluna myynti kasvaa selkeästi.

– Kello on suosittu lahja. Joulu on meidän vuoden tärkeimpiä sesonkeja, Törmälä sanoo.

”Pakko kansainvälistyä”

Sen lisäksi , että Keskisen Kellon Jari Keskinen haluaa muuttaa suomalaisten kellonkäytön, hänellä on tavoitteena saada oma siivu myös Euroopan markkinoista. Jo nyt yli puolet Keskisen Kellon myynneistä tulee verkkokaupan kautta, vaikka ulkomaiset kansainväliset pelaajat ovatkin vieneet oman osuutensa suomalaisilta toimijoilta.

– Ulkomaille siirtyminen olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Kilpailu ulkomaisten verkkokauppojen kanssa kasvaa koko ajan. Jossain vaiheessa ne tulevat tänne paljon nykyistä isommalla ryminällä. Ennen pitkää on pakko kansainvälistyä tai kuihtua pois, vasta 25-vuotias yrittäjä sanoo.

Kellosta tullut status-asia

Muutos suomalaisten kellonkäytössä on jossain määrin jo nähtävissä. Voisi luulla, että kun taloustilanne on heikko, suomalaiset siirtäisivät kellonoston tulevaisuuteen.

– Muotikellot ovat mielihyvätuotteita. Taantuma ei ole vaikuttanut kellojen myyntiin niin paljon kuin muilla aloilla, Törmälä kuitenkin toteaa.

Osa kelloalan toimijoista on onnistunut viime vuosina jopa kasvamaan voimakkaasti. Se kertoo Keskisen mukaan siitä, että muutos suomalaisten kellonkäytössä on jo osittain onnistunut.

– Vaikka talous on ollut huono ja ihmisillä tiukka tilanne, he eivät ole säästäneet kelloissa. Monille kellosta on tullut jo jonkinlainen status-asia, Keskinen toteaa.

Törmälän mukaan nykyisin kellonkäyttö kasvaa erityisesti nuorten keskuudessa.

– Noin 20 prosenttia nuorista käyttää kelloa, mutta luku on nousussa. Suomalaisista miehistä ja naisista noin puolet kertoivat käyttävänsä kelloa, Törmälä toteaa viitaten tuoreeseen tutkimukseen.

Olisiko niitä kuusi?

Vasta 25-vuotias Keskinen menee nuorten kellonkäyttäjien kategoriaan, vaikka hän onkin erikoistapaus. Hänen omista kelloistaan puhuttaessa pieni puna nousee nuoren yrittäjän poskille. Tällä hetkellä hänen rannetta koristaa parinsadan arvoinen sveitsiläinen Candino.

– Ei minulla oikeasti niitä ole hirveen montaa, hän toteaa ja hiljenee miettimään hetkeksi.

– Olisiko niitä kuusi? Suurin osa on kohtuuhintaisia muotikelloja.

Valikoimasta löytyy kuitenkin myös yksi sveitsiläinen automaatti, Oris TT3 Chronograph. Haaveena 25-vuotiaalla olisi keräillä sveitsiläisiä automaattikelloja enemmänkin. Este harrastukselle on kuitenkin raadollinen.

– Kaveriporukassa minut tunnetaan nuukana miehenä. Nuukuus on toistaiseksi estänyt harrastuksen edistämisen. Katsotaan sitten, kun ikää tulee vähän enemmän.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.