Mainos

Suomi pyrkii eroon hiilestä

Suomi tavoittelee 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Vaikka hiilen poltto on meilläkin viime aikoina lisääntynyt, tavoitetta pidetään realistisena. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC varoitti eilen, että maailman päästöjä on vähennettävä jopa 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Kunnianhimoisista ilmastotavoitteista huolimatta hiilen käyttö on viime vuosina lisääntynyt niin meillä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja uskoo, että hiilen poltto on väliaikainen ilmiö.

- Hiilen poltto on viimeisten 1,5 - 2 vuoden kehitystä. En usko, että se on pysyvää. Ei se varmaan hetkessä lopu, mutta tietysti sitä myötä, kun muissa energianlähteissä päästään eteenpäin, niin tarve fossiilisille vähenee, arvioi ylijohtaja Esa Härmälä.

- Yksi syy hiilen käytön kasvuun ovat päästökaupan ongelmat. Jos meillä olisi korkeampi päästöoikeuden hinta ja vähemmän päästöoikeuksia markkinoilla, se todennäköisesti vähentäisi kivihiilen kulutusta, pohtii VTT:n erikoistutkija Laura Sokka.

Puuta, tuulta ja aurinkoa

Tutkijan lista hiilettömän Suomen energianlähteistä on tällainen:

- Uusiutuvat ovat aika isossa roolissa eli tuuli, ehkä aurinkokin meillä jonkin verran. Lämmityksessä maalämpö ja muut geotermiset ratkaisut. Ja tietenkin meillä on metsävarat ja varmaan bioenergialla tulee olemaan sijansa jatkossakin. Tietysti ydinvoimakin on päästötön vaihtoehto. Se on poliittinen päätös, mitä sen kanssa tehdään, puntaroi Laura Sokka.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kasvihuonekaasupäästömme vähenevät 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Ylijohtaja asettaa kolme reunaehtoa tavoitteen toteutumiselle.

- Kun käytämme paljon biomassaa, se täytyy luokitella hiilineutraaliksi eli päästöttömäksi myös jatkossa. Toinen on se, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointiteknologian täytyy tulla laajaan kaupalliseen käyttöön. Ja kolmas on se, että ydinvoima säilyy osana energiajärjestelmäämme, listaa Esa Härmälä.

Hiilidioksidi talteen ja varastoon

Hiilidioksidin talteen ottaminen voimaloista ja varastointi on vasta kehitteillä oleva tekniikka eikä meillä Suomessa edes ole sopivaa maaperää varastointiin. Tutkija kuitenkin uskoo, että tekniikka voi olla laajemmassa käytössä jo 10-20 vuoden kuluttua.

- Nyt investointeja on paljon jäissä eikä se ole edennyt, mutta kyllä itse näkisin, että mahdollisuuksia on. Tämä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on tämmöinen siirtymäkauden ratkaisu, joka mahdollistaa sen, ettei fossiilisten polttoaineiden käyttöä tarvitse vähentää niin paljon kuin muuten tarvisi, kertoo Sokka.

Suomessa on tarkoitus lisätä tuulivoiman käyttöä niin, että vuonna 2025 sillä tuotettaisiin 9 prosenttia sähköstämme. Myös aurinkoenergian osuus kasvaa.

- Aurinko on vähän kirjoittamaton lehti, mutta kyllä se nousee kaksinumeroisiin prosenttilukuihin seuraavien 10-15 vuoden aikana, ennakoi Härmälä.

Jo nyt metsästä saadaan vajaa kolmasosa kokonaisenergiastamme ja sen määrä kasvaa edelleen.

Haastavaa, mutta mahdollista

Sekä ylijohtaja että tutkija uskovat, että Suomella on mahdollisuudet saavuttaa päästövähennystavoitteensa.

- Se vaatii aikaa ja se on haastavaa, mutta kyllä me siihen suuntaan melko pitkälle päästään, arvelee Härmälä.

- Varmasti siihen on mahdollisuuksia, mutta sitä ei kukaan kiistä, että se on haastavaa. Se vaatii isoja muutoksia, muistuttaa Sokka.

Vaikka Suomessa onnistuttaisiin, isot ratkaisut tehdään kuitenkin muualla. Euroopan osuus maailman päästöistä on nyt reilut 10 prosenttia, mutta vuonna 2030 ehkä enää 5 prosenttia.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.