Mainos

Suomi suitsisi EU:n budjettia

Suomi haluaisi pitää EU:n budjetin pienempänä kuin mitä EU:n komissio esittää. Suomi ei kuitenkaan vaadi yhtä tiukkaa linjaa kuin EU:n budjetin tärkeimmät rahoittajamaat edellyttävät.

Komissio ehdotti eilen, että EU:n menokatto pidettäisiin nykyisellä tasolla eli 1,24 prosentissa unionin bruttokansantuotteesta. Suomi haluaisi katon olevan 1,1 prosenttia, kuusi suurinta rahoittajaa vaatii 1 prosenttia.

Suomen hallituksen mielestä pitäisi miettiä tarkkaan, mihin tarkoituksiin jäsenmaiden kannattaa kierrättää rahaa unionin budjetin kautta.

Suomen mielestä on esimerkiksi viisaampaa, että kukin jäsenmaa hoitaa itse oman tutkimus- ja kehitysrahoituksensa. Komissio taas esittää tutkimus- ja kehitysrahojen kolminkertaistamista EU:n budjetissa.

Suomi jo nyt nettomaksaja

Suomi maksaa jo nyt EU:n budjettiin enemmän rahaa kuin mitä sieltä saamme takaisin erilaisina avustuksina. Olemme siis nettomaksajia. Ja kun EU ottaa vappuna joukkoonsa selvästi köyhempiä maita, Suomen lasku kasvaa selvästi.

Tähän asti EU-jäsenyys on maksanut jokaista työssäkäyvää suomalaista kohdin reilut 60 euroa vuodessa. Yhteensä Suomen vuosittainen nettomaksu EU:lle on ollut keskimäärin 150 miljoonaa euroa.

EU:n komission ehdotuksen mukaan suomalaista työntekijää kohden laskettu nettomaksu EU:lle voisi kivuta yli 500 euron. Suomi voisi siis joutua maksamaan yli miljardi euroa vuodessa eli moninkertaisesti nykyisen määrän.

Suomen hallituksen ehdotuksen mukaan maksusta tulisi suomalaista työssäkävijää kohden parhaimmillaan vain puolet komission esittämästä summasta eli reilut 250 euroa. Koko maan lasku olisi 600 - 800 miljoonan euron välillä.

Säilyvätkö Suomen tuet?

Miten suuri Suomen maksuosuudesta lopulta tulee riippuu siitä, miten suurinumeroisen budjetin jäsenmaat lopulta päättävät tehdä. Ja tietenkin siitä, miten paljon rahaa Suomi onnistuu neuvottelemaan Brysselin kassasta takaisin itselleen erilaisina tukina.

Tukien suhteen erityisen tärkeää on, saadaanko Itä- ja Pohjois-Suomi pidettyä aluetukien osalta parhaita tukia nauttivien ryhmässä. Pääministerimme uskoo, että tämä onnistuu.

- Kyllä, koska se on liittymissopimuksessamme sovittu, että harvaan asutuilla alueilla on erityisasema. Myös nyt käynnissä olevissa perustuslakisopimusta koskevissa neuvotteluissa olemme pitkällä siinä, että asema saataisiin tunnustettua, pääministeri Matti Vanhanen painottaa.

EU:n komissiossa ollaan kuitenkin tiukasti toista mieltä, ja neuvotteluista odotetaan tiukkoja.

Toinen ratkaiseva seikka suomen maksuosuuden suhteen on, miten paljon tukea Suomi onnistuu neuvottelemana itselleen maaseudun kehittämiseen.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 11.02.2004)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.