Mainos

Suomi torjuu automaattiset turvatakuut

Suomi ei hyväksy EU-maiden välille automaattista velvoitetta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta EU-maata. Suomen mukaan sotilaallinen tuki tulisi ratkaista tapauskohtaisesti.

Suomen hallitus tarkensi tänään kantojaan puolustuskysymyksiin EU:n puheenjohtajan antaman uuden esityksen pohjalta. EU:n puheenjohtaja ehdotti, että EU-maille luotaisiin keskinäiset turvatakuut. Eli muut EU-maat sitoutuisivat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata "kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin ja muin keinoin".

- Nyt on kuitenkin vielä tulkinnanvarainen kysymys, että tarkoittaisiko tämä artikla EU:n jäsenmaille automaattista velvoitetta antaa sotilaallista ja muuta apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maille pyynnöstä riippumatta ja olisiko tämä automaattisesti voimaan tuleva, vai ei, ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo.

Suomi ei ole valmis hyväksymään automaattista velvoitetta, vaan maille on jäätävä mahdollisuus ratkaista kukin tapaus erikseen. Tutkijan mukaan Suomen liittoutumattomuus olisi mennyttä aikaa tällaisenkin muotoilun pohjalta.

- Suomi ei ole enää liittoutumaton maa, jos Suomi sitoutuu antamaan sotilaallista apua hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle EU-maalle, Maanpuolustuskorkeakoulun professori Pekka Sivonen toteaa.

Sivosen mukaan EU-maiden käsittelyssä oleva perustuslaki-ehdotus ei kuitenkaan tee EU:sta sotilasliittoa eikä Suomesta siten sotilasliiton jäsentä.

Sotilasyhteistyöllä kannattajansa

Monet EU-maat haluavat kuitenkin syventää sotilasyhteistyötään. Suomessa on pelätty, että syntyy pikavauhtia suljettu ydinryhmä, joka valitsee jatkossa itse uudet jäsenensä.

Nyt kuitenkin ehdotus on kehittynyt sillä tavalla oikeaan suuntaan, että tämä esitetty rakenneyhteistyö ei enää ole suljettua. Siinä noudatetaan enimmäkseen ihan yleisiä joustavuussääntöä ja siltä osin se on askel oikeaan suuntaan.

Ryhmän jäsenistä päätettäisiin kaikkien jäsenmaiden toimesta määräenemmistöllä. Tutkijan mukaan tämä ei tee yhteistyöstä avointa.

- Suljettu yhteistyö toteutuu sellaisena silloin, jos kaikilla EU-mailla ei ole automaattista oikeutta mennä siihen mukaan eli kyllä suljettu rakenneyhteistyö pysyy suljettuna siinäkin tapauksessa vaikka enemmistö EU-jäsenmaista voi olla siinä mukana jos kerran kaikki eivät pääse siihen mukaan halutessaan, Sivonen painottaa.

Jäsenyydelle on tietenkin luotava kriteerit. Tuoreimmassa ehdotuksen mukaan kysymys olisi maista, jotka "täyttävät korkeammat sotilaalliset vaatimukset". Käytännössä tämä saattaisi tarkoittaa vaikkapa tietyn summan suuntaamista puolustusmenoihin tai jopa Nato-jäsenyyttä.

Suomi halua määritelmän pois lopullisesta tekstistä.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 27.11.2003).

Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus puhutti myös eduskuntaa torstaisella kyselytunnilla.
(Kymmenen uutiset 27.11.2003).

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.