Mainos

Suomi vetoaa maatalouden erityistarpeisiin

Suomi on EU:ssa poikkeuksellisen riippuvainen maatalouden kehittämisvaroista.

Suomi on ilmoittanut, ettei Britannian esitys rahankäytöstä vuosina 2007-2013 nykyisessä muodossaan ole hyväksyttävissä.

Suomen kannalta ongelma on ennen kaikkea maaseudun kehittämisvaroissa, joita Britannia on leikannut noin kymmenen prosenttia. MTK:ssa on arvioitu, että leikkaus olisi Suomelle jopa 100 miljoonaa euroa.

Nykyisin Suomi saa tältä momentilta noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Varoja on perinteisesti käytetty täydentämään Suomen alhaisia suoria maataloustukia; kehittämisvaroista maksetaan epäsuotuisten alueiden LFA-tuet, ympäristötuet ja osa investointituista.

Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen näistä varoista. Samassa veneessä ovat myös Luxemburg ja Itävalta.

- Suomi käyttää näitä varoja huomattavasti enemmän kuin muut jäsenvaltiot, joten tämä leikkaus kohdistuu meihin tavalla jota emme voi hyväksyä,sanoo alivaltiosihteeri Jari Luoto.

Britannia leikkasi maaseudun kehittämisrahoista, koska se on harvoja momentteja EU-budjetissa, jossa on liikkumatilaa. Varsinaisten maataloustukien jäädyttäminen vuoteen 2013 on sovittu jo 2002.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) perusteli eilen Britannian pääministerille Tony Blairille Suomen maatalouden erityistarpeita. Suomen kriittisestä kannasta huolimatta Vanhanen oli silti varovaisen toiveikas sovun syntymisestä.

- Meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa sopimus, mutta se edellyttää kyllä muutoksia ja pitkiä neuvotteluja. Meidän pyrkimyksemme on neuvotella viisaasti, ettei synny sellaista tilannetta jossa me olemme viimeisinä vastustamassa, Luoto sanoo.

Jos sopua ei saada nyt, saattaa ratkaisun hakeminen jäädä Suomen vastuulle ensi vuoden puheenjohtajakaudella.

Suomen varakkuus hankaloittaa neuvotteluasetelmaa

Suomen neuvotteluasetelmaa hankaloittaa se, että Suomi on EU-maiden keskuudessa varakas maa jonka nettomaksu on ollut suhteellisen alhainen. Näitä lukuja ei pidetä oikeudenmukaisina.

Luodon mukaan yksioikoinen vertailu, kuinka paljon jäsenmaat maksavat suhteessa bruttokansantuloon ei tee Suomelle oikeutta. Suomella on maatalouden puolella erityisjärjestelyjä.

Suomi maksaa ainutlaatuisen suurta kansallista maataloustukea, vuositasolla 600 miljoonaa, mikä vastaa noin 0,3 prosenttia BKT:sta. Sen potin kasvattamiseen ei katsota olevan liikkumatilaa.

Neuvotteluissa Suomi on valmis hyväksymään nettomaksuosuuden kasvun ja leikkaukset, mutta ei sitä, että leikkaukset kohdistuvat siihen suhteettoman kovasti.

Suomelle koituva lasku laajentumisesta jää kuitenkin pienemmäksi kuin mitä korkeimmissa arvioissa laskettiin, Luoto huomauttaa. Suurimmillaan ennakkoarvioissa puhuttiin jopa 800-900 miljoonan euron vuosittaisista nettomaksuista.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.