Mainos

Suuret menetykset uhkaavat sika- ja siipikarjatiloja

Kansallisten maataloustukien leikkaus on kolahtamassa etelän sika- ja siipikarjatiloihin.

Hallitus esittää EU-komissiolle Etelä-Suomen tilojen kansallisen tuen alentamista asteittain vuoteen 2020 saakka.

Leikkausta hyvitettäisiin suuntaamalla tiloille tuotantoon sidottua tukea. Tuottajajärjestö MTK:n mukaan EU-asetukset mahdollistavat tuotantosidonnaisen tuen maksamisen nautatiloille, mutta eivät sika- ja siipikarjatiloille.

Kansallisen tuen leikkaus merkitsisi sika- ja siipikarjatiloille suuria menetyksiä.

-Tuki on tuotannolle tärkeä, sillä tuotantokustannukset ovat niin korkeat, että se (kansallinen tuki) on käytännössä ainoa palkka, joka jää viljelijälle. Tuottajahinta ei kata tuotantokustannuksia, sanoo maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila MTK:sta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) vakuuttaa, ettei Suomi ole esittämässä leikkauksia maataloustukien kokonaismäärään. Tavoite myös on, etteivät tilat jakautuisi muutoksessa voittajiin ja häviäjiin.

Ministeriöstä myönnetään kuitenkin, ettei sika- ja siipikarjatiloja oteta huomioon EU-tuissa.

-Totta kai se niiden rahamäärä tässä pienenee, sanoo päällikkö Martti Patjas ministeriöstä.

Tukiesitys jäi viime viikolla hallituksen pöydälle puolustusministeri Carl Haglundin (r.) aloitteesta. Hallituksen torstaina antama esitys sisältää 1,5 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän kansallista tukea sika- ja siipikarjatiloille.

Suomen ja EU-komission on tarkoitus neuvotella tuista jo tämän vuoden puolella.

"Kate jo nyt olematon"

141-tukena tunnetun kansallisen tuen leikkaaminen voisi merkitä varsinkin pienille eteläsuomalaisille sika- ja siipikarjatiloille päätöstä luopua tuotannosta. Varsinais-Suomen Vehmaalla sikatilaa pitävä Jussi-Pekka Luotonen on yksi niistä, jotka harkitsevat lopettamista tällaisessa tapauksessa.

Toiminta on Luotosen mukaan jo nyt kannattavuuden rajoilla.

- Kate on ihan olematon, ja HK juuri pudotti sianlihan hintaa kolme senttiä kilolta, Luotonen toteaa.

Luotosen sikalassa on kerrallaan noin 800 lihasikaa. 141-tukea Luotonen saa tänä vuonna noin 13 000 euroa, 6-7 senttiä sianlihakiloa kohti.

Pohjoisemman 142-tuen alueella tilanne olisi suotuisampi, ja tukimuoto on lisäksi pysyvä.

- Jos minulla olisi sikala kahden tunnin matkan päässä tästä pohjoiseen, saisin tukea 19 senttiä kilolta, Luotonen laskee.

Vaihtoehtoja on pohdittu

Luotosen tila on keskittynyt lihasikoihin. Viljelyksessä on reilut 50 hehtaaria, mutta vilja menee kokonaan sianrehuksi. 141-tuen lisäksi tila saa eläinten hyvinvointitukea. Perheessä on Luotosen mukaan mietitty nykyisen sikatuotannon tilalle muita vaihtoehtoja, mutta päätöksiä ei ole tehty.

- Esimerkiksi luomu on hieno juttu, mutta ei se ole kaikkien asia, mainitsee Luotonen.

Luotonen sanoo pitävänsä työstään, mutta toimeentuloon liittyvä epävarmuus harmittaa. Samanlaisia mielialoja on muillakin Luotosen tuntemilla tuottajilla.

- Aika hämillämme ollaan tästä tilanteesta, että tämä näin menee.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.