Mainos

Suurturmaharjoituksia ei johdeta edestä, vaan näyttöpäätteeltä

Suuronnettomuuksien torjumista opetellaan nykyään entistä enemmän käytännön harjoitusten sijaan tietokonesimulaatioilla.

Onnettomuustilanteiden harjoittelun kaivoksissa ja muissa teollisuuslaitoksissa tekee erityisen haastavaksi sen hinta. Kuluja tulee niin harjoituksiin osallistuvan pelastushenkilökunnan kuin operaation johtajien palkoista, mutta erityisesti työnteon keskeyttämisestä laitoksissa harjoitusten ajaksi. Onnettomuussimulaatiota voi sen sijaan opiskella kukin omalla tietokoneellaan.

– Simulaatioissa on käyty kuvaamassa kohde, liitetty sinne animaatioita ja erilaisia onnettomuuksien elementtejä, kertoo vanhempi opettaja Tapio Neuvonen Suomen Pelastusopistosta.

Neuvosen mukaan simulaatioista on erityisesti apua harvaan asutuilla seuduilla, jossa valmiudet varsinaisiin onnettomuusharjoituksiin ovat muuta maata heikommat. Esimerkiksi Lapissa vaaratilanteita on harjoiteltava kaivoksissa.

– Kittilän kultakaivokselle laadittu simulaatioavusteinen harjoitus sujui Lapin pelastuslaitoksen kokemusten mukaan hyvin. He toteuttivat varsinaisen harjoituksen simulaation perusteella, Neuvonen toteaa.

Johtaminen tehostuu?

Pelastusopisto on toteuttanut simulaatioidensa avulla tehtyjä harjoituksia viime vuosina Laukaan Vihtavuorella entisellä Kemiran teollisuusalueella, jossa valmistettiin räjähdysaineita.

Neuvosen mukaan etenkin Kemin Veitsiluodon tehtailla ja Stora Enson Oulun tehtailla tehdyt vaarallisten aineiden onnettomuussimulaatiot olisivat tavallisina harjoituksina hidastaneet tehtaiden toimintaa liikaa. Neuvonen uskoo simulaatioiden tehostavan erityisesti operaatioiden johtamista.

– Vaaratilanteet kuvattiin pc-ympäristössä, joten johtamistehtävissä toimivat pystyivät osallistumaan harjoitukseen omilla toimipaikoillaan, Neuvonen sanoo.

– Erästä onnettomuusharjoitusta seurannut aluehallintoviraston ylitarkastaja tokaisikin hyvin, että nyt täytyy ruveta kiinnittämään huomiota ihan muuhun kuin siihen, miten vettä lentää tai miehet juoksee, Neuvonen jatkaa.

Tositoimiakin on harjoiteltava

Savusukelluskokemusta ei voi kuitenkaan saada nenä tietokoneen ruudulla. Varsinaisia suuronnettomuusharjoituksiakin järjestetään, Neuvosen mukaan jokaisessa kohteessa harjoitus on pidettävä vähintään kerran kolmessa vuodessa. Pelastustoimen johtokaan ei voi piiloutua konttorihommiin.

– Viikolla 8 (helmikuun puolessa välissä) pidämme 2,5 vuorokautta kestävän harjoituksen johtamisesta kriiseissä ja suuronnettomuuksissa, Neuvonen muistuttaa.

Viime aikoina Pelastusopistolla on korostettu myös viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistä. Tätä varten harjoituksiin on tuotu merten ja sisävesien onnettomuustilanteita, joissa useita ihmisiä on vaarassa. Neuvosen mukaan myös pelastustoimen tiedotusosaamista on haluttu kehittää niin, että pelastuslaitos tiedottaa onnettomuuksista mediaa eikä toisinpäin.

– Vielä Myyrmannin onnettomuudessa (lokakuussa 2002) poliisin yleisjohto toimi teksti-tv:n tietojen varassa ja kentällä aluetta eristäneet paikalla olleiden toimittajien tietojen varassa. Eihän se paras mahdollinen tilanne ollut, Neuvonen muistelee.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.