Mainos

SYL: Yliopistolain suunta on oikea

SYL:n puheenjohtaja Jussi Rauvola.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mielestä esitys kiistellystä yliopistolaista on kokonaisuutena positiivinen. SYL:n puheenjohtajan Jussi Rauvolan mukaan laki antaa yliopistoille enemmän valtaa päättää siitä, miten ne organisoituvat.

- Yliopistojen toimintavapaus lisääntyy, ja myös opiskelijoiden muodollinen asema yliopistoyhteisössä vahvistuu.

Eilen lakiesitystä vastustettiin monella yliopistopaikkakunnalla. Opiskelijatoiminta-nimisen protestiliikkeen järjestämiä mielenosoituksia oli Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Helsingissä opiskelijat myös valtasivat yliopiston hallintorakennuksen.

Opiskelijat ja henkilökunta kritisoivat lakia muun muassa elinkeinoelämän merkityksen korostamisesta, yliopistojen itsemääräämisoikeuden heikentämisestä ja yliopistojen demokraattisen päätöksenteon vaarantamisesta.

Eri ylioppilaskunnilla on lakiesitykseen hieman erilaisia kantoja, mutta yleisesti ottaen ne pitävät esityksen suuntaa oikeana.

- Harva opiskelija varmaan vastustaa lakiesitystä kokonaisuudessaan, mutta siinä on paljon sellaisia yksityiskohtia, joita pitäisi pystyä korjaamaan vielä eduskuntakäsittelyssä, Rauvola sanoo.

"Maksullisuus haittaisi kansainvälistymistä"

Ylioppilaskuntien liitto on vastustanut uudessa laissa erityisesti kohtaa, joka toisi maksullisia koulutusohjelmia ulkomaalaisille opiskelijoille. Vastaavista kokeiluista on Rauvolan mukaan saatu muualta huonoja kokemuksia.

- Koulutuksesta on periaatteessa väärin kerätä maksua, koska se ei ole mitään kauppatavaraa. Ja muualla Euroopassa on tultu siihen tulokseen, että tällaiset kokeilut enemmänkin haittaavat kansainvälistymistä kuin tukevat sitä.

Lakiesitys on herättänyt tietyillä aloilla enemmän pelkoja kuin toisilla. Erityisesti humanistit ovat olleet huolissaan siitä, että he eivät ole yritysmaailman silmissä tarpeeksi houkuttelevia.

- Jos yliopistoille mahdollistetaan muukin rahoitus kuin valtion antama, niin varmasti sen hankkimisen edellytykset ovat eri aloilla erilaiset, mutta sinällään laki ei aseta opiskelualoja eriarvoiseen asemaan, Rauvola sanoo.

Moni yliopistolain vastustaja on sitä mieltä, että yliopistoväen ääntä ei ole kuultu tarpeeksi lain valmistelussa. Rauvolan mukaan opiskelija- ja henkilöstöjärjestöjä on kuultu jo aikaisessa vaiheessa, mutta yliopiston yhteistä kantaa on käytännössä mahdoton määritellä.

- Muodollisesti yliopistoväkeä on kyllä kuultu riittävästi lain valmistelussa. Mutta miten yliopistojen sisällä järjestetään niin, että monituhatjäseninen yhteisö pääsee kuulluksi silloin, kun sitä yliopiston yhteistä kantaa määritellään, hän pohtii.

Vaikka ylioppilaiden liitto ei ole ollut masinoimassa mielenilmauksia, Rauvolan mukaan ne ovat hyvä indikaattori siitä, että keskustelua halutaan käydä laajalla joukolla.

- Hyvä että käydään keskustelua. Joiltakin osin on kuitenkin nähtävissä, että kaikki mielenilmausten toteuttajat eivät välttämättä ole olleet lakiesityksestä ihan täydellisesti informoituja.

Suomen ylioppilaskuntien liitto on Suomen suurin opiskelijajärjestö, ja se edustaa 145 000:ta perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa.

Tänään myös presidentti Tarja Halonen ilmaisi kiinnostuksensa eduskunnalle annettua yliopistolakiesitystä kohtaan. Halonen toivoo, että hänet pidetään lain edistymisestä hyvin ajan tasalla.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.