Mainos

Tällainen on suomalaisten suosikkiehdokas vaaleissa

Eduskuntavaaleihin valmistautuvat ehdokkaat pohtivat kuumeisesti, millä kyvyillä ja keinoilla ääniä saisi haalittua huhtivaaleissa. Syytä huolelliseen pohdintaan onkin, sillä suomalaisten keskimääräiset kriteerit ehdokkaalle ovat melko tiukat ja paikoin ristiriitaiset. Keräsimme yhteen tilastotietoa ja mielipidetutkimuksia, joista rakensimme suomalaisten suosikkiehdokkaan prototyypin.

Ehdokkaan sukupuoli: Eduskuntaan äänestettävä ehdokas on mieluiten mies, ainakin nykyisen eduskunnan sukupuolijakauman perusteella. Miesten osuus kansanedustajista on tällä hetkellä 61 prosenttia.

Huhtivaaleissa muutoksen tuulet saattavat puhaltaa, sillä STT:n marraskuussa laatiman arvion mukaan naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista nousee vajaasta 40 prosentista noin 42 prosenttiin.

Ehdokkaan ikä: Suomalaisten suosikkiehdokas on 52-vuotias, se on nykyeduskunnan keski-ikä. Suurimman ikäluokan muodostavat vuosien 1960 - 1969 välillä syntyneet ehdokkaat: heidän hallussaan on liki kolmannes koko eduskunnasta.

Radikaalit äänestävät vuosien 1930 - 1939 syntyneitä ehdokkaita, joita eduskunnassa on neljä. Toisaalta vielä harvinaisempaa on valikoida vuoden 1980 jälkeen syntynyt ehdokas: heitä on vain yksi.

Ehdokkaan muut ominaisuudet: Suomalaisten toive-ehdokas pitää aktiivisesti yhteyttä omiin äänestäjiinsä vaalien välillä. Tätä mieltä oli 54 prosenttia Kunnallisalan kehittämissäätiön Kansalaismielipide ja kunnat -kyselyyn vastanneista äänestäjistä. Lisäksi ehdokkaalla tulisi olla hyvä esiintymiskyky ja ulosanti (43 %) ja runsaasti poliittista kokemusta (42 %). Kiva olisi, jos oma ehdokas olisi räväkkä ja aloitteellinen (31 %) ja suunnilleen oman ikäinen (32 %).

Suomalaisia ei juurikaan kiinnosta se, onko ehdokas tuttu julkisuudesta (6 %), edustava ja tyylikäs (7 %) tai onko hänen vaalikampanjansa hyvä.

Ehdokkaan mielipiteet: Suomalaisten mielestä on erittäin tärkeää, että oma ehdokas kannattaa ankarampia rangaistuksia rikoksista. Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimukseen vastanneista 43 prosenttia on tätä mieltä. Lisäksi 40 prosenttia katsoo, että ehdokkaan on puolustettava vähemmistöjen asemaa ja ajettava koko valtakunnan etuja.

Ehdokkaan ei sen sijaan kannata Natoon haikailla. Ilta-Sanomien 7. tammikuuta julkistamassa tutkimuksessa Nato-jäsenyyttä vastustaa 59 prosenttia ja kannattaa vain 26 prosenttia suomalaisista.

Pakkoruotsin ja sen kohtalon on ennakoitu puhututtavan ennen vaaleja. Kalevan ja Väli-Suomen sanomalehtien viime vuoden tammikuussa tehdyssä kyselyssä 66 prosenttia suomalaisista antaisi koulujen vaihtaa pakollisen ruotsin opetuksen venäjään. Pakkoruotsin poistoa kannattavat ehdokkaat saattavat siis olla kovastikin suomalaisten mieleen.

Vaalien toinen kuuma peruna, sukupuolineutraali avioliitto, jakaa kansan vahvemmin kahtia. Aamulehden lokakuussa tekemä tutkimus kertoo, että sukupuolineutraalia avioliittoa kannattaa 49 prosenttia ja vastustaa 36 prosenttia suomalaisista. Kirkkovihkimistä puolustaa 44 prosenttia ja vastustaa 39 prosenttia vastaajista. Ylen elokuisessa tutkimuksessa sukupuolineutraalia avioliittoa kannatti 54 prosenttia suomalaisista.

Ehdokkaan maahanmuuttokannalla on yllättävänkin suuri merkitys äänestyspäätöstä tehtäessä: Iltalehden joulukuisen tutkimuksen mukaan jopa kolmannes suomalaisista vaihtaisi tai harkitsisi vaihtavansa ehdokasta epämieluisan maahanmuuttokannan takia. Saman lehden lokakuussa tekemän tutkimuksen tulokset kertovat, että suomalaisilla on tällä hetkellä melko tiukka asenne maahanmuuttoon. 60 prosenttia kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa.

Näitä ongelmia ehdokkaan on ratkottava : Liki puolet suomalaisista on sitä mieltä, että työttömyyteen tarttuminen on seuraavan eduskunnan tärkein tehtävä. Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimuksen mukaan kakkossijalla kansalaisten ongelmalistalla on köyhyys (27 %) ja kolmantena päihteiden aiheuttamat ongelmat (24 %). Aivan perässä ovat rikollisuus (21 %) ja hintojen nousu (20 %). Suosikkiehdokkaan vaalilupausten kannattaa siis liittyä näiden ongelmien ratkomiseen.

Sellaisia asioita, jotka eivät tutkimuksen mukaan juurikaan kiinnosta, ovat rasismi (7 %) ja sukupuolten välinen tasa-arvo (3 %).

Näistä ehdokkaan tulisi leikata: Suomalaisilla on selvä käsitys siitä, mistä voidaan tiukassa taloustilanteessa leikata ja mistä ei. Ylen teettämässä kyselyssä selvisi, että suomalaiset leikkaisivat mieluiten suurituloisten lapsilisistä (78 %), maahanmuuttajien sosiaalituista (64 %) ja kansainvälisten kriisien hallinnasta (54 %).

Näitä suosikkiehdokkaan olisi siis kannatettava, kun taas eläkeiän noston kannatus, sosiaalietuuksien indeksikorotuksista tinkiminen ja uusien tiehankkeiden torppaaminen näyttäisivät syövän kannatusta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.