Mainos

Tällainen on tulevaisuuden maailma: Elinikä pitenee, työaika puolittuu ja robotit yleistyvät

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan näkemys tulevaisuuden elämästä: 100-vuotiaiksi elävät ihmiset tekevät 20 tunnin työviikkoja kaupunkivaltioissa, joissa liikutaan sähköllä toimivilla robottitakseilla. Eikä visio ole kaukana. Halava uskoo sen olevan todellisuutta viidenkymmenen vuoden sisällä.

Viimeisimmätkin ovat uudenvuoden myötä kääntäneet katseensa menneestä tulevaan vuoteen 2016 – sen tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Ilkka Halava tähyää vielä pidemmälle. Halava tutkii ammatikseen sitä, miltä tulevaisuus näyttää.

Tulevaisuuden tutkiminen voi kuulostaa perättömältä arvailulta, mutta Halava vakuuttaa, ettei se ole. Hän seuraa työssään, miten ihmisten käsitys hyvästä elämästä muuttuu teknologian kehityksen myötä ja miten teknologia mahdollistaa asioita, joita ihmiset hyvältä elämältä toivovat.

Tieteisromaaneista tutuista teleporteista ja lentävistä autoista Halava ei puhu – ainakaan vielä – mutta hän odottaa monia suuriakin muutoksia ihmisten elämään seuraavien 50 vuoden aikana.

Robottitaksit korvaavat yksityisautoilun

Halavan mukaan liikennejärjestelmästä tulee välttämättä päästötön ja se toimii tulevaisuudessa täysin eri periaatteella kuin nykyään. Yksityisautoilu tulee vähenemään kymmenekseen nykyisestä.

– Meillä on tavattoman kalliita ja saastuttavia kulkuneuvoja, jotka ovat käytössä todella vähän aikaa, Halava huomauttaa.

Samalla kun yksityisautoilusta pikku hiljaa luovutaan, julkinen liikenne laajenee. Eikä se tarkoita pelkästään parempia bussiyhteyksiä.

Halava maalailee älykästä liikennejärjestelmää, jota ohjailee älypuhelin. Sen avulla voitaisiin siirtyä pois perinteisestä aikataulusysteemistä julkisessa liikenteessä ja havaita, missä kaivataan kulkuneuvoa milloinkin.

Keskeinen osa tällaista liikennejärjestelmää ovat perinteisiä junia ja raitiovaunuja täydentävät robottitaksit. Siinä, missä tavallinen henkilöauto on tyhjänpanttina koko työpäivän ajan, robottitaksi voisi siirtyä kuljettamaan seuraavaa työmatkalaista, kun edellinen on kuskattu työpaikalle.

– Robotisaatiota kohti olemme pitkän aikaa olleet menossa. Suomi näyttää itseasiassa hakevan sellaista paikkaa globaalissa kehitysympäristössä, että robottiliikenteen testausympäristö olisi Suomi.

Työviikot lyhenevät 20-tuntisiksi

Halava uskoo, että 2030-luvulla on siirrytty 20 tunnin työviikkoihin vakituisissakin töissä. Teknologian kehitys, erityisesti robotiikan kehitys, aiheuttaa sen, että työ maailmassa vähenee.

Tulevaisuustutkija suhtautuisi kuitenkin muutokseen optimistisesti. Lyhyempi työviikko mahdollistaa työn rytmittämisen omien tarpeiden mukaan.

Työ, joka maailmasta on teknologian kehityksen myötä katoamassa kokonaan, on lähinnä sellaista, jota kenenkään ei tule ikävä.

– Tuskimpa kukaan haluaisi nykyäänkään takaisin vaikka sukeltamaan viemäreihin ja poistamaan sieltä tukoksia.

– Kun kolmen deen – dull, dirty and dangerous eli tylsä, likainen ja vaarallinen – työt voidaan toteuttaa robotiikan avulla tai digitoida, niiden pitäisikin poistua.

Mitä on tulevaisuudentutkimus?

Tulevaisuudentutkijat tutkivat sitä, miten uudet teknologiat vaikuttavat ihmisten elämään ja ihmisten käsitykseen hyvästä elämästä. Tutkimusta tehdään seuraamalla, millä aloilla on tehty huomattavia harppauksia ja mihin on investoitu, ja pohtimalla, mihin se voi johtaa. Linjojen hahmottamisessa auttaa sen seuraaminen, millaisia asioita ihmiset toivovat elämältään ja millaisia suuntauksia tällaiset toiveet aiheuttavat. Tulevaisuudentutkijat voivat työskennellä käytännössä esimerkiksi kaupunkisuunnittelun apuna.

Jokaisen työstä tulee Halavan mukaan myös häviämään tylsiä osia. Työhön tulee lisää luovuutta, vuorovaikutteisuutta ja asioita, jotka ovat ihmisten mielestä merkityksellisiä. Tätä on tapahtunut historian saatossa, pikku hiljaa, aina.

Perustulosta tulee totta 

Työn määrän väheneminen ja työn muuttuminen pätkittäisemmäksi herättää käytännöllisiä pelkoja siitä, miten ihmisten rahat riittävät elämiseen. Halava pitää perustuloa tai jotain sen kaltaista mallia tulevaisuuden työelämän kannalta välttämättömänä.

– Kun suuri osa työstä muuttuu projektimaisemmaksi ja lyhytkestoisemmaksi, perustulon vuoksi pätkittäisyys ei olisi huono asia. Nopeat työn muutokset eivät kolhi ihmisiä.

– Perustulo mahdollistaa yksilölliset polut ja kokeilullisuuden, mitä suomalainen työ tulee väistämättä tarvitsemaan. Yhä useammat voisivat tehdä elämänsä varrella erilaisia juttuja ja vaihtaa yhdestä ammatista toiseen, kolmanteen ja neljänteen.

Halava perustelee perustulon tarpeellisuutta myös sillä, että yhä harvemmalla tulee olemaan varsinainen työnantaja. Monet työt muuttuvat yrittämiseksi, jossa ihminen kokeilee itse siipiään.

– Kuka tahansa voi kirjoittaa kirjan ja julkaista sen verkossa. On paljon työtä, joka muuttuu rakenteellisesti kevyempiin toteutustapoihin, koska rakenteita ei tarvita enää. Sen, mitä ihminen tarvitsee, hän helposti saa ja todennäköisesti pystyy sen itsensä järjestämään.

Eivätkä katoamassa ole pelkästään yritykset. Yksi suuri rakenne, joka saattaa Halavasta kadota turhana, on kansallisvaltio. Ainakin hänestä on perusteltua kysyä, miltä se näyttää vuonna 2050.

– Jos katsotaan globaalisti tätä maisemaa, meillä olisi ihan hyvät perusteet puhua kansallisvaltioiden sijasta kaupunkivaltioista.

Jo nykyään puhumme usein matkustamisesta Pariisiin tai Lontooseen sen sijaan, että sanoisimme menevämme Ranskaan ja Isoon-Britanniaan, ja kolme neljäsosaa esimerkiksi Yhdysvaltain asukkaista asuu kaupungeissa. Maailma kehittyy siihen suuntaan edelleen.

Lisäksi digitalisaatio mahdollistaa sen, että ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa eri puolilta maailmaa.

– Se tarkoittaa jonkinlaista kaupunkivaltion jatketta tässä ajattelussa.

Elinikä pitenee huimasti

Niin kuin monesta muustakin asiasta, myös terveydenhuollosta tulee yksilöllisempää. Halavan mukaan syömme tulevaisuudessa lääkkeitä, jotka on räätälöity varta vasten juuri meille.

– Lähestymme aikaa, jossa genomipohjamme määrittää yhdessä taudinkuvan kanssa sen, miten meitä hoidetaan. Ensi vuosikymmen on sellainen, jolloin elinajanodotteemme alkavat selvästi kasvaa.

Halava uskoo, että sadasta vuodesta tulee pian ihmiselämän mitta ainakin Suomessa. Ikuisen elämän lähteestä hän ei ole vielä valmis puhumaan, mutta hän toteaa kantalsolututkimuksen ottaneen huimia harppauksia.

– Tutkijat, jotka ovat tehneet läpimurtoja, ovat vaatineet tulosten jäädyttämistä niin, että lainsäädäntö pysyy perässä. Se on aika konkreettinen osoitus siitä, millaisten läpimurtojen äärellä ollaan.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.