Mainos

Tällaiset luolastot koituivat suomalaissukeltajien kohtaloksi

Vakavan sukellusonnettomuuden tapahtumapaikka Pohjois-Norjan Plurdalenissa on suomalaisten sukeltajien hyvin tuntema.

Helsinkiläinen sukelluskouluttaja ja luolasukeltaja Sam Stäuber on käynyt samoissa luolastoissa, joissa viisi suomalaista joutui eilen vakavaan onnettomuuteen. Hän kävi Plurdalenissa, eli suomalaisittain Plurassa, viime kesänä suorittamassa tekniikka-luolasukelluskurssia.

Alueelle on aikojen saatossa syntynyt mittavat luonnonluolastot vuorien valumavesien myötävaikutuksesta. Norjalaiset luolaharrastajat alkoivat tutkia veden täyttämiä onkaloita sukeltamalla jo 1950-60 -luvuilla.

– Sukellusolosuhteet ovat siellä aika ihanteelliset. Vesi ei virtaa, eikä sää vaikuta sukeltamiseen. Vesi on erittäin kirkasta jo senkin takia, että se on ollut kovasti virtaava luolasto, ja virta on aikojen saatossa pyyhkinyt sieltä kaiken sedimentin pois, Stäuber kertoo.

Valumavedet ovat kovertaneet maanalaisiin onkaloihin hämmästyttäviä muotoja.

– Sellaisia kivimuodostelmia ei näe missään muualla, eikä sitä pysty edes sanoin kuvailemaan, miten hienoa niin kirkas vesi on.

Veden täyttämien luolastojen tarkkaa mittaa ja kokonaiskuvaa ei tiedetä, sillä ne ovat edelleen laajalti tutkimattomia. Tunnelien pituus mitataan joka tapauksessa kilometreissä.

Riskit kasvavat luolassa

Viime syksynä suomalainen sukellusryhmä kartoitti alueen, jonka uskotaan olevan pisin osuus luolastosta. Onkalot yltävät reilusti yli sadan metrin syvyyteen, mutta pituutensa ansiosta Plurdalenin luolasto on maailmanluokan kohde.

Luolasukeltajalla on kiveä päänsä päällä, suoraa pääsyä pinnalle ei ole, mikä on merkittävin ero tavalliseen harrastussukellukseen. Riskit kasvavat syvyyden lisäksi sitä mukaa, kun matka suuaukolle pitenee.

– Tavanomaisella sukelluksella voidaan olla 400-500 metriä luolan sisällä, parhaimmillaan puhutaan jopa kilometreistä. Jos jotain yllättävää tapahtuu, sieltä on uitava pois ensin ennen kuin voidaan aloittaa nousu kohti pintaa. Se on aikamoinen matka tulla ulos ja ylös, Stäuber sanoo.

Sukeltajien ryhmätyöskentelyn merkitys kasvaa kiven sisällä. Veden alla ei voi kommunikoida puhumalla.

– Kommunikointi tapahtuu käsimerkein, mikä on hanskat kädessä aika rajoitettua. Ahtaissa luolissa viestitään paljon kirkkailla valaisimilla.

On harvinaista, että viisi ihmistä joutuu samaan aikaan vakavaan sukellusonnettomuuteen. Kahteen kuolemaan johtaneen turman syystä ei ole kerrottu mitään. Se, että kolme loukkaantunutta on ollut hoidettavana painekammiossa viittaa sukeltajantautiin, jonka saa aikaan liian nopea nousu pinnalle.

– Plurassa on jäljellä vain soran kaltaista kiviainesta, mikä ei pöllyä ja pilaa näkyvyyttä. Siinäkin mielessä on merkillistä, että näin vakava tapaturma on päässyt käymään, Stäuber sanoo.

Suomalaiset luolasukeltajat reissaavat harrastuksensa perässä Euroopassa myös Ranskaan, Espanjaan ja Venäjälle. Suosittu Norja on kuitenkin maantieteellisesti lähin, vain 10-12 tunnin ajomatkan päässä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.