Mainos

Tällaisia aarteita jopa 1300-luvulta löytyi Vantaalta

Lasiesineitä, veitsiä ja noppa. Kalansuomuja. Kolme sormusta. Helsingin pitäjän kirkonkylästä Vantaalla on tehty mielenkiintoisia arkeologisia löytöjä vanhan pappilan perustuksista.

Vantaan kaupunginmuseo kaivoi jo viime kesänä Helsingin pitäjän kirkonkylässä kirkon alueella koekuoppia ja koeojan. Niissä löytyi vanha uuninpohja, jota alettiin tänä keväänä tutkia tarkemmin.

Uuninpohjan ympäriltä paljastui jäänteitä useista puisista rakennuksista, joista vanhimmat viittaavat 1300-luvulle. Rakennusvaiheita on ollut ainakin kolme.

- 1300-1500 -luvun pappiloista on hyvin vähän tietoa. Koska aikaisemmin Vantaalta on löydetty talonpoikaisesineistöä Gubbackan kylästä, nykyisestä Länsisalmesta, ja varakkaan kauppiaan jäämistöä Mårtensbysta, nykyisestä Martinlaaksosta, voimme nyt vertailla säätyluokkien elämää, arkeologi ja projektipäällikkö Andreas Koivisto Vantaan kaupunginmuseosta kertoo.

Pappilassa on ollut käytössä esimerkiksi lasiesineitä, joita ei vielä keskiajalla löytynyt rikkaimmankaan kauppiaan pöydästä.

- Lasi oli vielä keskiajalla harvinaista ja Euroopassa oli vain muutama valmistuspaikka. Ne pystytään taas jäljittämään muun muassa lasin värin eli siinä käytetyn alkuaineen perusteella. Pappilan alueelta löytyneet sinisellä värillä koristellut lasiesineet ovat böömilaista alkuperää 1300-luvulta.

Böömi sijaitsee nykyisen Tšekin tasavallan alueella.

Koristellut saviruukun palaset ovat puolestaan lähtöisin Saksasta Kölnin seudulta 1500-luvulta.

- Koristeelliset saviruukun palaset ovat niin sanotusta partamiehen kannusta, jollaisia oli myös varakkailla kauppiailla. Hehän kävivät kauppaa hansakaupunki Tallinnan kautta Keski-Eurooppaan. Mutta laseja näyttää olleen näin monipuolisesti käytössä vain pappiloissa, Koivisto kertoo.

Pappila-alueelta löytyi myös useita koristeellisia veitsiä.

- Sen sijaan puukkoja ei löytynyt kuin muutama. Puukko oli tavallisen kansan työkalu, jota käytettiin myös ruokapöydässä.

Kalansuomuja löytyi paljon, senttimetrin vahvuisena kerroksena.

- Pappilan seinustalla on voinut olla kalankäsittelypaikka tai jätekuoppa. Aikaisemmin talonpoikaistalosta on kaivettu esiin kalakellari, jossa oli säilytetty silakkaa, hajukin oli vielä jäljellä! arkeologi Koivisto naurahtaa.

Nyt tutkitulta pappila-alueelta on 200 metriä Vantaanjoelle ja sitä kautta merelle. 

Suomujen ja muiden esineiden tutkimiseen ensi talven aikana tarvitaan poikkitieteellistä osaamista: Suomessa on esimerkiksi luututkijoita, jotka osaavat paljastaa vanhoista kalansuomuista kalalajin.

- Pappilan tulisijan kivet voidaan tutkia esimerkiksi termoluminesenssi-ajoituksella. Sen avulla pystyy selvittämään, koska kivi on viimeksi kuumennettu. Nyt kun se kuumennetaan laboratoriossa uudelleen, vapautuvasta säteilystä pystytään määrittelemään uunin viimeinen käyttöaika, Koivisto antaa esimerkin.

Esineille on jo varattu aika Helsingin yliopiston Ajoituslaboratorioon.

Mutta aivan pelkkää raatamista elämä keskiajallakaan ei ollut. Tästä kertoo kaivauksissa löytynyt pikkuriikkinen luinen noppa. Samanlainen on aikaisemmin löydetty talonpoikaiskylän kaivauksissa.

Pelkona ryöstäjät

Vantaan uusimmista kaivauksista ja löydöistä on kerrottu tähän saakka vähän.

- Emme voi kertoa kaikista löydöistä, koska joissakin aikaisemmissa kohteissamme on käyty viikonlopun aikana kaivamassa ja tuhoamassa arkeologisia esineitä. Ryöstelyä on ollut myös julkistetuissa hylkykohteissa sekä nyt viimeksi Hakoisten linna-alueella, Koivisto päivittelee.

Koivisto kiittelee silti osaa metallinpaljastamien kanssa liikkuvista henkilöistä, joilta tulee tietoa uusista rautakautisista tai keskiaikaisista löydöistä. Tämä joukko haluaa löytämänsä esineet myös muiden nähtäville. Ryöstäjät eivät.

Uudenlainen verkkonäyttely tulossa

Vantaan kaupunginmuseossa suunnitellaan, että nämä uusimmat löydökset tulisivat kaikkien nähtäville viimeistään ensi vuoden lopussa avautuvassa Joki-näyttelyssä. 

- Lisäksi mietimme verkkonäyttelyä. Helsingin pitäjän kirkonkylään sijoitettaisiin QR-koodeja, joita voisi lukea älypuhelimella. Nettisivulla voisi sitten liikkua 360 astetta vanhassa kylässä. Tietoa on helppo lisätä nettisivulle, Koivisto miettii.

Koko Kirkonkylä-projektista on tekeillä myös kaksikielinen tietokirja ja lasten kirja.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.