Mainos

Talvisodan päättymisestä 65 vuotta

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 65 vuotta. Tapahtumaa muistellaan useissa tilaisuuksissa eri puolilla maata.

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 65 vuotta. Sodan päättymistä muistellaan myös tänä vuonna useissa tilaisuuksissa eri puolilla maata. Helsingin varuskunnan ja kaupungin sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen muistotilaisuus on illalla Mannerheimin aukiolla ja seppeleenlasku sankarihautausmaalla Hietaniemessä.

Talvisodan 105:nä kunnian päivänä isänmaan puolesta kaatui noin 23 000 suomalaista ja haavoittui 45 000. Sota alkoi 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 12. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhaan, jolla sotatoimet lopetettiin seuraavana päivänä.

Neuvostoliiton puna-armeijan tappiot olivat huomattavasti suuremmat kuin Suomen armeijan. Arviot puna-armeijan menetyksistä vaihtelevat varsin paljon: 100 000:sta kaatuneesta aina 273 000:een. Hyökkääjän kokonaistappioiksi lasketaan varovaisimmissa arvioissa 330 000 kaatuneina, haavoittuneina tai paleltuneina, joskin myöhemmin Neuvostoliiton johdossa olleen Nikita Hrushtshevin muistelmissa mainitaan jopa miljoonan sotilaan kokonaistappio.

Talvisodan motit

Neuvostoliiton hyökkäystä edelsivät Mainilan laukaukset, joita väitettiin venäläisessä sotapropagandassa suomalaisten ampumiksi. Niin suomalaiset kuin venäläiset sotahistorioitsijat ovat myöhemmin todenneet, ettei niitä tosiasiassa edes ammuttu tai venäläiset itse räjäyttelivät Mainilan pelloilla.

Talvisodan ensimmäisinä kuukausina venäläiset lyötiin ja tuhottiin mm. Suomussalmen ja Raatteen taisteluissa ja pysäytettiin Taipaleen rintamalla ja Summassa. Helmikuussa Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen vahvoin voimin Kannaksella ja Viipurinlahden yli. Pohjoisrintamalla syntyi kuuluisia motteja.

Suomea ei katkaistu

Sodan jatkuessa talven kovissa pakkasissa aloitettiin jo tammikuun lopulla ensimmäiset rauhantunnustelut. Venäläisten suunnitelmat hyökätä Laatokan Karjalasta ja Karjalan kannakselta sekä saartaa ja lyödä Suomen armeijan pääjoukot Mikkelin eteläpuolella eivät onnistuneet kuin paperilla.

Suomea ei myöskään katkaistu sen kapeimmalta kohdalta Suomussalmelta Ouluun 15 kilometriä päivässä etenevällä salamahyökkäyksellä, mikä oli yksi Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman päätavoitteista. Tähän liittyivät vuodenvaihteen ankarissa pakkasissa käydyt Suomussalmen ja Raatteen tien taistelut.

Englannin ja Ranskan tukiessa Suomea Stalin tyytyi solmimaan rauhan Moskovassa. Neuvostoliitto sai vaatimansa alueet Kannakselta, Laatokan Karjalasta eli Sallasta ja Kuusamosta sekä itäisen Suomenlahden ulkosaaret. Lisäksi Neuvostoliitolle jouduttiin vuokraamaan Hanko ympäristöineen.

(MTV3-STT)

Helsinkiläinen Ässärykmentti muisti sodissa kaatuneita aseveljiä monin tavoin. Ässärykmentin miehet ovat käyneet vähiin, heitä on elossa enää 172.
(Kymmenen uutiset 13.03.2005)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.