Mainos

Tampereelle tunnustus ilmaston hyväksi tehdystä työstä

Tampereen kaupunki sai kuntien 4. ilmastokonferenssissa Kuntaliitolta tunnustuksen määrätietoisesta työstä ilmastoasioiden hyväksi. Tunnustuksen antamisen perusteluina oli muun muassa Tampereen uraa uurtava työ ilmaston hyväksi. Tampere on ollut mukana kuntien ilmastokampanjassa alusta alkaen.

Lisäksi Tampere on perustanut EU-hankkeena toisen Suomen paikallisista energiatoimistoista ja käynnistänyt ympäristötietoa jakavan Moreenia-keskuksen. Kaupunki on liikelaitostensa ja osin omistamansa jäteyhtiön kanssa perustanut kaupungissa toimivien yritysten kestävää ympäristöajattelua kannustavan Ekokumppanit Oy:n.

Kuntien 4. ilmastokonferenssissa myönnettiin tunnustus myös sidosryhmälle ja henkilölle, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä ilmastoasioissa. Nämä tunnustukset saivat Motiva Oy ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Kunnat aktiivisia ilmastokysymyksissä

Kunnat ovat olleet aktiivisia ilmastokysymyksissä. Vuonna 1997 Kuntaliiton ensimmäisessä ilmastokonferenssissa käynnistämässä Ilmastokampanjassa on mukana jo viisikymmentä kaupunkia ja kuntaa, joissa asuu puolet maamme väestöstä.

Kuntien mahdollisuuksia ja edellytyksiä ilmaston hyväksi tehtävälle työlle kokoontui tällä kertaa pohtimaan Kuntien 4. ilmastokonferenssiin Tampereelle 300 ilmastovaikuttajaa.

Kunnat voivat energian tuottajina ja kuluttajina vaikuttaa merkittävästi ilmastopäästöjen syntymiseen. Kahdentoista suurimman kaupungin energiantuotannon hiilidioksidipäästöt muodostavat noin 15 prosenttia maan kokonaispäästöistä.

Yhdyskuntasuunnittelulla kunnat vaikuttavat esimerkiksi kansalaisten liikkumistarpeista aiheutuviin päästöihin.

Kunnat ovat osallistuneet energiankäytön tehostamiseen energiakatselmuksien ja valtiovallan tarjoamien sopimusmenettelyn tai ohjelmien kautta. Samoin uusiutuvaa energiaa on otettu yhä enenevässä määrin käyttöön sekä yksittäisten rakennusten lämmönlähteenä että alue- ja kaukolämmön polttoaineena.

Kaavoituksessa ja maankäytössä on jo pitkään pyritty kestävän kehityksen huomioon ottamiseen. Kaavoituksella voitaisiin kuitenkin vaikuttaa päästöihin nykyistä enemmän, jos lainsäädäntö antaisi tähän mahdollisuuksia esimerkiksi rakentamisen lämmitysvalintojen ohjaamisessa.

Myös kuntien hankinnoissa energiatehokkuus ja energian uusiutuvuus saa yhä enemmän painoarvoa.

Kuntaliiton energiainsinöörin Kalevi Luoman mukaan ilmaston lämpeneminen pakottaa edelleen muuttamaan sekä yksittäisten kansalaisten tottumuksia että kuntien, niiden liikelaitosten ja yhtiöiden totuttuja käytäntöjä ja rakenteita.

- Selkeä yhteinen haaste on saada Suomen ilmastopäästöt alas. Ensi alkuun päästöjä on vähennettävä 16 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tulevaisuudessa odottavat vielä tätäkin kovemmat tavoitteet: 50-80 prosentin vähennykset.

Tarve koko maan kattavalle neuvonta- ja palveluverkolle

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko yhteiskunnan toimia. Kuntaliiton yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasioiden johtajan Leena Karessuon mukaan kansalaiset, kunnat ja yritykset tarvitsevat puolueetonta tietoa ja asiantuntijaneuvontaa ilmasto- ja energia-asioissa valintojensa tueksi.

Karessuon mielestä tarvitaan valtion rahoittamaa, maan kattavaa neuvonta- ja palveluverkostoa, jonka voisi rakentaa täydentämällä esimerkiksi jo olemassa olevaa kahdeksan seudullisen tai paikallisen energiatoimiston verkkoa.

- Neuvonta- ja palveluverkosto palvelisi ainakin alkuvaiheessa ensisijaisesti kuntia, yrityksiä sekä asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Lisäksi yhteistyökumppaneina voisivat olla paikalliset järjestöt, jotka kuntien ohella jakaisivat tietoa edelleen kansalaisille.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.