Mainos

Maailman ainoan Venäjän ulkopuolisen Lenin-museon ovet kiinni – päivitys nykyaikaan

Tampereen Lenin-museo sulkee ovensa ainakin vuodeksi. Asiantuntijankin mielestä museo alkaa olla aikansa elänyt.

– Onhan meitä moitittu siitäkin, että tämä museo on pystytetty murhamiehen ihailemiseksi. Täällä käy monenlaista yleisöä: historiasta neutraalisti kiinnostuneita, leninismiä yhä ylistäviä sekä heitä, joiden mielestä ”tällaista ihmistä esittelevä museo pitäisi sulkea heti”, kertoo Lenin-museon erikoistutkija Mia Heinimaa.

– Leninistä kerrotaan täällä aika neutraalisti, ei ylistetä eikä alisteta. Mutta on totta, että hänen nurjaa puoltaan ei kuvata. Aika on ajanut auttamattomasti tämän kaltaisen museon ohi, myöntää Lenin-asiantuntija.

Niinpä ensi sunnuntaina Tampereen Hämeenpuiston varrella pidetään yhden aikakauden retrohenkiset päättäjäiset ja sitten ovi pannaan säppiin vuodeksi. Museo menee täysremonttiin – tilat virkistyvät sekä myös sisältö ja tyyli.

Maailman ainoa Venäjän ulkopuolinen Lenin-museo aikoo näin päivitettynä pysyä elossa läpi historian myrskyjen.

Moskovan sanelemaa historian kirjoitusta

Tampereen työväentalossa sijaitsevan Lenin-museon aineisto on kiistämättä nukkaantuneen näköistä. Leninin valokuvia, puheiden ja kirjoitusten liuskoja lasivitriineissä, propagandistia tauluja, pullistelevia patsaita.

Näyttelyasetelma on miltei 30 vuotta vanha. Suuri osa esineistöstä on tuotu kopiotavarana Moskovan sittemmin lopetetusta Lenin-museosta vuonna 1986. Kukaan ei silloin voinut aavistaa, että kommunismi kaatuu neljän vuoden kuluttua.

– Tämä näyttely on erään poliittisen aikakauden tuote, kuin museo museossa, naurahtaa tutkija Heinimaa.

Lenin kävi myös täällä

Lenin-museota ei todellakaan perustettu esittelemään historian tapahtumia puolueettomasti, vaan täysin poliittisin syin, kumarruksena Neuvostoliitolle.

Raskaan sodan jälkeen suhteiden elvyttäminen itään oli välttämätöntä. J.K. Paasikivi ja valvontakomissio ajoivat yhdessä Lenin-museon perustamista nimenomaan demarien omistamaan Tampereen työväentaloon, koska Lenin ja Stalin tapasivat ensi kerran tässä talossa. 1905 Venäjän sosialidemokraattien oli tultava pitämään kokoustaan piilopaikkaan Suomeen.

Museo avattiin vuonna 1946. Demarit heivasivat biljardisalinsa syrjään, kun opetusministeriömme maksoi vuokrat. Museosta on vuosien varrella tullut erikoinen vaelluskohde niin neuvostoturistille kuin amerikkalaisillekin.

– Merkittävä osa kävijöistä on ulkomaalaisia. Amerikkalaisturisteille tämä on ollut turvallinen paikka tulla kurkistamaan tuon ”pelottavan” maan historiaa, neuvostoliittolaisille tämä oli ”pakollinen” kohde. Täällä ovat käyneet myös puoluejohtajat Nikita Hrushtshev ja LeonidBrezhnev sekä kosmonautti Juri Gagarin, luettelee tutkija Heinimaa.

Leninin suuruudesta historian totuuksiin

Nimi on brändi. Kun uusi museo avataan 2016, nimeä ei vaihdeta, mutta painotus on laajemmin Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon historiassa.

– Leninin henkilö jää vähemmälle. Uudessa museossa esittelemme poliittista historiaa, joka on ollut molemmille naapureille merkittävää aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Ei enää valmiiksi pureskeltuja ”totuuksia”, lupaa tutkija Mia Heinimaa.

Lenin oli säälimätön kumouksellinen

Vladimir Iljits Lenin (Uljanov 1870 – 1924) radikalisoitui jo nuorena, kun hänen isoveljensä hirtettiin tsaari Aleksanteri III:n murhayritykseen osallisena. Vanhemmat olivat koulutettuja liberaaleja, jotka kannustivat lapsiaan opiskelemaan. Se olisi ainoa tie edetä Venäjällä, ellei satu olemaan aatelinen.

Lenin opiskeli lakimieheksi, mutta keskittyi pian Karl Marxin aatteisiin. Lenin nousi 1902 Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen johtoon. Riitojen seurauksena puolue jakautui bolsevikkeihin (enemmistö) ja mensevikkeihin (vähemmistö).  Bolsevikki Lenin edellytti puolueen pyrkivän vallankumoukseen kovin ottein.

Kapinointi ja lakkoilu tsaaria vastaan yltyivät (mm. verisunnuntai 1905, jolloin tsaarin armeija surmasi aseettomia mielenosoittajia), mutta Lenin joutui odottamaan kumousta vielä yli 10 vuotta. Hän eli enimmäkseen maanpaossa ympäri Eurooppaa, paljon myös Suomessa.  Ensimmäisen maailmansodan uhraukset ajoivat tsaarin Venäjän talousahdinkoon. Lenin palasi Venäjälle maanpaosta Suomesta keväällä 1917. Lokakuussa 1917 bolsevikkijoukot kaappasivat helposti vallan sortuneelta tsaarin hallinnolta.

Leninin todellinen luonne alkoi paljastua saman tien. Hän keskitti vallan itselleen ja pienelle piirille. Puolueet ja järjestöt kiellettiin. Hän perusti paholaismaisen Tsekan, salaisen poliisin, joka jahtasi ”vallankumouksen vihollisia”.  Poliittiseen toimintaan eivät kuuluneet tunteet, totesi Lenin. Tavoitteeseen voidaan pyrkiä tarpeen mukaan murhaamalla.

”Ei yksilöitä, me hävitämme porvariston luokkana, se on murskattava säälimättä, hirtettävä julkisesti.” (V.I. LENIN, 1918)

Vallankumouksesta seurasi verisiä vuosia Neuvosto-Venäjällä Leninin kuolemaan saakka. 1918 hänet yritettiin murhata, tämän seurauksena punainen terrori yltyi. Lenin suostumuksella teloitettiin tuhansia bolsevikkien vastustajia. Hän oli myös tietoinen tsaariperheen murhaamisesta samana vuonna.

Pian syttyi sisällisota, jonka tsaarin valkoinen armeija hävisi.

Lenin kuoli 1924 sydänkohtaukseen. Hänen jälkeensä valtaan nousi puoluetoveri Josif Stalin, joka jatkoi Leninin viitoittamalla tiellä. ”Ei ihmistä, ei ongelmaa”, totesi Leninin seuraaja.

Nyky-Venäjällä Leninillä ei ole enää erityistä asemaa tai merkitystä. Balsamoitu ruumis makaa yhä turistinähtävyytenä Moskovassa, mutta Moskovan Lenin-museo on lopetettu ja sen aineisto on sulautettu osaksi valtion keskusmuseota. 

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.