Mainos

Tarvitaanko enää soveltuvuuskokeita? Joka kolmas lähihoitajaksi hakevista hylätään

Ammatilliseen peruskoulutukseen hakevien soveltuvuuskokeita on vähennetty rajusti.

Kokeen merkitys on muuttunut nuorisotakuun myötä, sillä jokaiselle peruskoulun päättävälle ja ilman toisen asteen koulutusta olevalle tulee varmistaa opiskelupaikka.

Soveltuvuuskokeita järjestävän Suomen Psykologikeskuksen tilastojen mukaan esimerkiksi lähihoitajaksi hakevista joka kolmas hylätään kokeen perusteella.

– Opiskelija-aines on hyvin haasteellista. Laajojen otosten perusteella lähihoitajakoulutuksessa noin kolmasosa hakijoista on valintakoehetkellä sellaisia, joilla on ollut puutteita esimerkiksi opiskelutaidoissa. Heitä ei ole ollut tarkoituksenmukaista valita. Ajatellen sitäkin, että koulutus kuormittaa henkilöä itseäänkin, sanoo psykologi Jussi Kiikkerä Suomen Psykologikeskuksesta.

Sosiaali- ja terveysalalla soveltuvuuskokeita on tehty pitkään. Niitä tehdään myös aloilla, missä ammatti liittyy ihmisten kanssa toimimiseen tai vaatii erityiskyvykkyyttä. 

– Nykyään nuori joutuu tekemään ammatillisia koulutusvalintoja varsin nuorina, eivätkä kaikki ole miettineet tulevaisuuttaan. Tosinaan voi syntyä sellainen tilanne, että hakija ei edes muista, mihin on hakenut. Se ei ole kiinnostava asia hänelle siinä vaiheessa. Sama hakija voi olla parin kolmen vuoden päästä hyvinkin tietoinen, mikä häntä tulevaisuudessa kiinnostaa.

Suomen Psykologikeskus on suurin yksityinen toimija soveltuvuuskokeiden järjestäjänä. Yritys tekee nyt noin puolet vähemmän soveltuvuuskokeita kuin vielä nelisen vuotta sitten. 

– Soveltuvuuskokeet ovat kuitenkin toimineet opiskelija-aineksen laadun takeena vuosikymmenien ajan suomalaisessa koulutusmaailmassa, Kiikkerä sanoo.

Jokainen koulunpenkille

Omnian ammattiopistossa Espoossa ei järjestetty tänä keväänä ensimmäistäkään pääsy- ja soveltuvuuskoetta. Vielä viime vuonna sellainen oli järjestetty lähihoitajan koulutukseen hakeville.

– Me ollaan tultu nyt tien päähän. Tämä on tässä ajassa opiskelijan kannalta ja koulutuksen järjestäjän kannalta paras ratkaisu, sanoo Omnian ammattiopiston vs. rehtori Maija Aaltola. 

Aaltolan mukaan useissa muissa oppilaitoksissa on päädytty samaan ratkaisuun. Syynä on nuorisotakuu, sillä jokaiselle peruskoulun päättävälle ja ilman toisen asteen koulutusta olevalle tulee varmistaa opiskelupaikka.

– Tärkeintä on saada jokainen koulunpenkille. Meillä on lisääntynyt opiskelupaikat sitä varten, ja meillä on vähentynyt hakijat, koska ne toisen tutkinnon suorittaneet on jääneet pois yhteishausta.

– Ajattelumalli varmasti muuttuu. Se tutkinto, johon opiskelijat nyt tulee, ei välttämättä ole se oikea. Opettajalla on ohjausvastuu opintojen aikana, että hetkinen onko jokin muu tutkinto parempi.

– Sitten myös yhdenvertaisuus hakijan näkökulmasta, koska meillä ei ole soveltuvuuskokeeseen valtakunnallisesti yhteneviä kriteereitä, Aaltola sanoo.

Maija Aaltola on mukana opetushallituksen työryhmässä, joka pohtii soveltuvuuskokeisiin valtakunnallisia kriteereitä. Muutoksia on luvassa aikaisintaan vuonna 2017. 

Nuoret kokeen kannalla 

Ominian audiovisuaalisen viestinnän kolmannen vuoden opiskelijat löytävät pääsy- ja soveltuvuuskokeesta pelkästään hyvää sanottavaa.

– Siitä oli tosi paljon hyötyä, koska en kuitenkaan ollut ihan varma kaikesta. Haastattelussa tuli puhe, mitä täällä tehdään. Koodaaminen tuli vähän yllätyksenä, koska sitä ei oltu niin paljon selvitetty, Karoliina Karesti sanoo.

– Soveltuvuuskokeesta on ainakin se hyöty, että jotkut huomasi siinä pääsykoevaiheessa, että se ei ole niiden juttu ja lähtivät koetilanteesta pois. Siinä koodausvaiheessa varsinkin, lisää Minea Kuosmanen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.