Mainos

Tatuoinneista väitöskirja: Rikollisten merkeistä tuli taidetta – arvostelu yhä rankkaa

Tatuoinnit ovat muuttuneet rikollisten tunnusmerkeistä hyväksytyksi kehotaiteeksi. Siitä huolimatta tatuoitu saattaa kuulla olevansa vähä-älyinen, kertoo tuore väitöskirja.

Itsensä tatuoimista pidetään edelleen poikkeavuutena ja jopa osoituksena moraalisesta heikkoudesta, arvioidaan filosofian maisteri Jari Ruotsalaisen viikon kuluttua Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa ”Iholle kaiverrettu”.

– Olemme oppineet, että vammaisia ihmisiä ei enää osoiteta sormella, mutta tatuoinnit antavat siihen hyvän mahdollisuuden. Siinä tunkeudutaan toisen ihmisen reviirille, Ruotsalainen määrittelee.

Mummona lisää tatskoja

Minna Kääriäinen otti ensimmäiset tatuoinnit seitsemän vuotta sitten. Vähitellen niitä on tullut lisää ja taitaa tulla vastakin.

– Ei ole mikään kiire täyttää itteensä loppun asti nuorena, että kerkii sitten mummonakin vielä jos tulee uusia ideoita, Kääriäinen nauraa lempeästi.

Kaupan asiakaspalvelutehtävissä työskentelevä Kääriäinen ei ole kohdannut juurikaan syrjintää tatuointiensa vuoksi, päinvastoin.

– Etenkin iäkkäämmät ihmiset jotenkin ihastelee, ihmettelee ja kehuu kauniiksi, että onpa sulla nättiä kukkia.

Enemmistö naisia

Perhetausta ei määritä enää kuka tatuointeja ottaa, niitä löytyy ns kaikista säädyistä.

Tutkimus paljasti, että naisia studioiden asiakkaista on jopa 70 prosenttia vaikka historiallisesti tatskat on liitetty miehiseen kehoon kuten merimiehiin.

– Nuoret naiset ottaa tekstejä jotka rohkaisee niitä, jotka on niille jotenkin tärkeitä, pieniä nättejä tekstejä, luonnehtii joensuulaisen La Escobar Familian artisti Jani Strand.

Ikä ei myöskään ole enää kynnyskysymys. Tutkijana Ruotsalainen törmäsi aineistossaan 91-vuotiaaseen asiakkaaseen.

– Hän oli ottanut lintuja käteen lapsenlapsensa kanssa, Ruotsalainen muistelee.

Osa työnantajista hylkii

Hyväksyttävyys on lisääntynyt merkittävästi, mutta arvosteluakin tulee. Ja se on joskus tosi rankkaa.

– Aivan kuten esimerkiksi lihavuutta, tatuointeja on pidetty yleistettyinä merkkeinä moraalisesta heikkoudesta, kontrolloimattomista elämäntavoista, sairaudesta ja heikoista älyn lahjoista, Ruotsalainen kirjoittaa.

Iholle otettavat kuvat ovat suurentuneet ja niitä näytetään nykyisin avoimesti. Tatuoinnin vuoksi jopa työpaikka saattaa jäädä saamatta.

– Tatuoinnit on levinneet kämmeniin, kaulalle ja jopa kasvoihin. Tämmösissä tapauksissa voi tulla hylätyksi.

Kamalaa jälkeä 16-vuotiaana

Useita vuosia alalla työskennellyt Strand sanoo varoittavansa, jos varsinkin nuoret vaikuttavat liian rohkeilta ensimmäisten tatuointiensa kanssa.

– Kyllä minä pyrin sanomaan siinä tapauksessa jos on joku nuori haluaa hakaristin kaulaan niin ehkä ei sitä heti, vaan joku pienempi projekti.

Strand ottaa samalla esimerkin itsestään.

– Jos minä olisin saanut ottaa kaikki ne kuvat 16-vuotiaana jotka halusin, niin se olisi kamalan näköistä, Strand ravistelee itseään.

Omassa työssään Strand ei törmää negatiiviseen palautteeseen tai vähättelyyn.

– Nykyään kun jokaisella pikkumimmilläkin on joku kuva, niin ei siinä ole enää leimaa mistään sosiaalisesta statuksesta.

Merimiehet konservatiiveja

Juuri nyt pyydetään isoja ja haasteellisia kuvia, joita joudutaan tekemään kolmessakin eri osassa.

Vaatimustaso kasvaa koko ajan. Myös välineet ovat parantuneet.

– Väittäisin, että iholle voi tehdä jopa maalaustaidetta, Strand sanoo.

Ruotsalainen haastatteli tutkimukseensa myösa merimiehiä, joita monet pitävät tatuointien todellisina alan miehinä. Tutkija yllättyi, kun merimiehet eivät olleetkaan innoissaan nykymenosta.

– He eivät hyväksy hyvin näkyvää tatuointia. Heille riittää yksi tai kaksi tatuointia olkapäässä tai käsivarressa. Se on sitä heidän kulttuuriaan, Ruotsalainen tulkitsee.

Kriminologi määritteli rikolliseksi

Italialainen lääkäri ja kriminaaliantropologi, kriminologian isäksi sanottu Cesare Lombroso näki ideologiassaan 1800-luvun loppupuolella rikollisen ihmisen omana ”villi-ihmisiin” rinnastettavana ihmislajina.

Ulkoisiin tuntomerkkeihin kuuluivat esimerkiksi poikkeava kallonmuoto ja tatuoinnit.

– Vaikka Lombroson tutkimukset rikollisesta omana ihmislajinaan julistettiinkin varsin pian tieteellisesti arvottomiksi, on arvioitu että ne ovat vaikuttaneet tatuointeja koskeviin mentaliteetteihin varsin laajasti ja pitkään, Ruotsalainen kirjoittaa.

– On esitetty, että juuri Lombroson näkemykset tatuoimisesta saivat rikolliset itsetietoisesti biologisoimaan rikollisuutensa omilla kulttuurisilla koodeillaan. Ihmiset oppivat kuinka käyttäydytään poikkeavasti.

Suomessa 200 studiota

Nyt puhutaan kehotaiteesta, yksilöllisestä identiteettiprojektista, refleksiivisestä ruumiintekniikasta ja oman kehon hallinnasta.

– Tatuointi on valtavirtaistunut. Vielä 1980-luvulla Suomessa oli vain muutama tatuointistudio, mutta nyt niitä on noin 200, Ruotsalainen arvioi. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.