Mainos

Teini pettyi kahden euron tuntipalkkaansa – näin työnantaja vastaa

Telemarkkinointiyrityksien provisiopalkka voi kannustaa kovaan myyntityöhön, mutta 14-vuotiaalle pojalle työpaikka myyntityössä tuotti karvaan pettymyksen.

Kuukauden työstä käteen jäi arviolta 140 euroa kahden euron tuntipalkalla.

Telemarkkinointiyritys Buusteri Oy:n kanssa tehdyn kahden kuukauden mittaisen työsopimuksen mukana tuli pojan isän mukaan palkkataulukko, jossa kerrotaan miten palkka muodostuu.

– Pohjapalkka on kaksi euroa tunnissa ja siihen tulee bonuksia päälle. Tämä työsopimuspaperi ja se, miten bonukset muodostuvat, on hirveän monimutkainen. Järjestelmä antaa ymmärtää, että voisit päästä ihan kohtuullisille ansioille, kritisoi isä.

Telemarkkinointiyritys Buusteri Oy:n liiketoimintajohtaja Keijo Kinnula toteaa, että provisiopalkka on alalla yleistä, kuten tässäkin tapauksessa.

– Alalla on tyypillistä jopa se, että koko palkka on provisioon perustuvaa. Meillä on haluttu tarjota joku minimipalkka ja noudatamme työsopimuslakia. 

Myös Palvelualojen ammattiliiton Kaupan alan neuvottelupäällikkö Juha Ojala toteaa, että työsopimus täyttää laillisen työehtosopimuksen muotovaatimukset.

– Tämä on sellainen, joita aina välillä valitettavasti vastaan tulee. Kyllähän tämä työsopimuksen muotovaatimukset täyttää. 

Työsopimusten pitäisi olla selkeitä

14-vuotias teki osa-aikaisena töitä noin 70 tuntia laskutuskaudella. Hän myi jakson aikana 45 lehteä, ja isän mukaan poika ja hän olivat molemmat sopimuksen kautta ymmärtäneet, että tuntipalkan päälle tulisi jokaisesta myydystä lehdestä bonusta.

– Jos saat tietyn pistemäärän kerättyä, saat bonuksia. Työsopimuksessa kerrotaan nettopistemääristä, jotka vaikuttavat palkkaan, mutta sitten loppujen lopuksi se olikin bruttopisteitä, mistä tuntilapussa puhuttiin, jotka ei mennyt ihan yksi yhteen nettopistelaskutavan mukaan. Aikuisenkin oli vaikea ymmärtää tätä, saati sitten työelämää aloittelevan nuoren, kuvailee pettynyt isä.

Bruttopisteiden ja nettopisteiden eroa telemarkkinointiyritys Buusteri Oy:ssä Kinnula selittää sillä, että alalla seurataan myytyjen lehtien ja peruutettujen tilauksien suhdetta.

– Keskimäärin bruttopisteistä leikataan viisi prosenttia. Seuraamme peruutuksia tehtyihin tilauksiin edellisen kuukauden kaupoista seuraavan kuun kymmenenteen päivään asti ja sitten palkka tekijälle tulee kuun 20. päivä.

PAM:in lakimiehen mukaan työsopimus ei ole paras mahdollinen. Hän muistuttaa, että siitä pitäisi selvästi ilmetä, miten ja kuinka suureksi palkka määräytyy.

– Kun kirjallisia sopimuksia tehdään, ajatus on, että asiat on esitetty mahdollisimman selkeästi. Tässä sopimuksessa asia ei yhtään selkene, kun siinä viitataan aina erilliseen palkkaustaulukkoon ja provisioon. Mutta kyllä tämä on ihan työsuhde ja sinänsä solmittu oikein. Ongelma on lähinnä se, miten sitä on toteutettu, Ojala sanoo.

Telemarkkinointiyrityksiä tarkastettu

Pojalle ei tullut ensimmäisestä palkasta isän mukaan palkkaerittelyä, eikä pistelaskuakaan avattu. Pojan työsopimusta on nyt jäljellä kaksi viikkoa.

– Kun hän sitten kysyi tästä palkasta, että tämä ei voi pitää paikkaansa, hänen annettiin aika tylysti ymmärtää, että se nyt vain on näin, isä sanoo.

Myös PAM:in Ojalan mukaan pieni palkka tuo ongelmia.

– Usein suullisesti puhutaan ja luvataan, että ”meillä keskimäärin tienaavat näin ja näin paljon”, mikä tietysti saattaa olla totta. Mutta ongelma syntyy siitä, kun palkka jää hyvin pieneksi, kymmeniin euroihin. Ja se on kokonaan työntekijän ongelma, koska eihän tuollaisella elä. Ja vaikka on nuori ihminen, ei hänelläkään varmasti ollut tarkoitus tai ajatus, että työtä tehdään näin mitättömällä palkalla. 

Liiketoimintajohtaja ei näe alhaista pohjapalkkaa ongelmana.

– Ongelma ei ole kahden euron pohjapalkka, vaan villit yritykset, jotka eivät noudata työehtosopimuslakia ja alan yhteisiä pelisääntöjä. Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitossa on luotu alalle sopimukset ja hankkeita, esimerkiksi Reilun pelin työnantaja -hanke, jolla saa tunnustusta pelisääntöjen noudattamisesta. Me olemme itsekin viemässä tätä hanketta yrityksessä eteenpäin, Kinnula sanoo.

Kinnulan mukaan aluehallintovirasto on viime vuosina tarkastanut useamman telemarkkinointiyrityksen, niin myös Buusteri Oy:n.

– Olemme selvinneet puhtain paperein.

Työsopimus ei ole yleissitova

Palvelualojen ammattiliiton Kaupan alan neuvottelija Juha Ojalan mukaan kuitenkin esimerkiksi Buusteri Oy on niin sanottu järjestäytymätön työnantaja telemarkkinoinnissa.

Järjestäytyneissä yrityksissä minimipalkat on sovittu työehtosopimuksissa, ja työnantajien on pidettävä niistä kiinni.

– Meillä määräytyy tälläkin alalla, puhelinmyynti- ja puhelinmarkkinointi- ja yleensäkin yhteyskeskusalalla, minimipalkat meidän sopiman työehtosopimuksen mukaan ja ne lähtevät 8–9 euron tuntumasta.

Ojalan mukaan työehtosopimus ei ole kuitenkaan yleissitova, mikä mahdollistaa alemmatkin palkat. Yleinen taso määrittää silti sen, minkälaista palkkaa voidaan pitää kohtuullisena.

– Työsopimuslakia täytyy noudattaa ja siellä puhutaan tavanomaisesta ja kohtuullisesta palkasta. Eikä tätä nyt sinänsä voi pitää tavanomaisena ja kohtuullisena palkkana, jos se jää 1–2 euroon tunti.

Ojala pitää lain sallimaa porsaanreikää palkka-asioissa ongelmallisena. Hän muistuttaa kuitenkin, että jokaisella on oikeus kohtuulliseen palkkaan ja vääryyttä kärsinyt voi lähteä perimään saataviaan oikeusteitse, jos kohtuullisuus ei muuten täyty. 

– Tämä olisi riideltävä asia ja usein erityisesti nuoret eivät ole ammattiliittojen jäseniä ja heitä käytetään hyväksi. Ja oikeuskäytäntökin on vähän tyly, en usko että se siunaisi kahta euroa, kyllä se palkka pitäisi johonkin kohtuullistaa. Probleemi on siinä, että se vaatisi erillisen oikeusprosessin ja varsinkaan järjestäytymätön ihminen ei usein uskalla sellaiseen lähteä, Ojala toteaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.