Mainos

Terveyspäättäjät: Palvelujen yksityistäminen on tullut tiensä päähän

Sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko terveyspalvelujen yksityistämisen jatkuvan kovin kiivaana.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn kyselyyn vastanneista terveyspäättäjistä 65 prosenttia on sitä mieltä, että yksityisesti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden ostamista ei pidä enää lisätä.

Viimeisen kahden vuoden aikana valtaosassa terveydenhuollon organisaatioita yksityisten palveluiden ostaminen on pysynyt ennallaan tai lisääntynyt jonkin verran. Näin ilmoittaa 86 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Suuret kaupungit yksityistävät eniten

Yksityisten palveluiden käytön lisääntyminen viimeisen kahden vuoden aikana on painottunut suuriin kaupunkeihin, ei niinkään sairaanhoitopiireihin tai pieniin kuntiin.

Myös aikomukset ostaa kahden tulevan vuoden aikana yksityisesti tuotettuja palveluita ovat maltilliset. 57 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että tilanne yksityisesti tuotettujen palveluiden ostamisessa pysyy ennallaan.

Suuret kaupungit aikovat lisätä jonkin verran ostamista, sairaanhoitopiirit valtaosin pitävät ostot ennallaan.

- Uskon, että terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen tulee selkiyttämään palvelujärjestelmää. Tällä on myönteinen vaikutus myös yksityisen sektorin toimijoihin. Kun vahvat peruskunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä ja etenevät palvelustrategiansa mukaan, myös yksityisten palveluiden käyttö on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä eikä enää paniikkiratkaisuja esimerkiksi lääkäripulan hoitamiseksi, arvelee Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Kansalaisten oma vastuu lisääntyy

Tärkeimpiä keinoja terveydenhuollon palveluiden turvaamiseen jatkossa on kansalaisten vastuun lisääminen omasta terveydestään. Tätä mieltä oli 75 prosenttia kyselyyn vastanneista terveysjohtajista.

Vastaajia pyydettiin valitsemaan tärkeimmät keinot terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi ja tehostamiseksi tilanteessa, jossa merkittävästi lisää rahaa ei ole käytettävissä.

Muita tärkeitä keinoja tulevaisuutta ajatellen ovat terveydenhuollon rakenteelliset uudistukset, joita piti tärkeänä 71 prosenttia vastaajista, toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen (69 %) sekä henkilöstön osaaminen ja sen hyödyntäminen (67 %).

Selvästi huonoimpina keinoina nähtiin säästöt ja menoleikkaukset, joita vain kaksi prosenttia vastanneista pitää hyvin tärkeänä.

Palveluiden tuottamista entistä enemmän yksityisesti ei myöskään nähdä keskeisenä keinona palveluiden turvaamiseen (2 %). Niin ikään toiminnan ja palveluiden supistamista pidettiin huonona vaihtoehtona (4 %).

Maksukorotuksen jakavat mielipiteet

Verojen korotus sekä asiakas- ja palvelumaksujen korottaminen jakoivat vastaajien näkemyksiä.

Pienet kaupungit ja kunnat pitävät julkisen rahoituksen lisäämistä esimerkiksi veronkorotuksin selvästi tärkeämpänä keinona kuin isot kaupungit.

Suurissa kaupungeissa näytti taas olevan enemmän valmiutta asiakasmaksujen nostamiseen kuin verojen kiristämiseen.

Miten tutkittiin?

Tiedot ilmenevät Tehyn tilaamasta TNS Gallupin toteuttamasta sosiaali- ja terveysjohtajatutkimuksesta.

Tutkimus toteutettiin kesäkuun toisella viikolla kuntien ylimmälle sosiaali- ja terveysjohdolle sekä sairaanhoitopiirien johtajille. Tutkimusta varten haastateltiin 51 henkilöä siten, että edustajia on kattavasti sekä 100 suurimmasta kunnasta, pienemmistä kunnista ja sairaanhoitopiireistä.

Vaikka vastaajajoukko ei ole suuri, se on heterogeeninen muodostaen pienoiskuvan maamme terveydenhuollosta.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.