Mainos

Thors toivottaa työtätekevät tervetulleiksi Suomeen

Thorsin mielestä Suomeen on voitava tulla etukäteen hankitun työn sijaan myös etsimään työtä. Ratkaisuksi hän tarjoaa niin sanottua työnhakuviisumia. Ruotsi on aikaisemmin moittinut Suomea tiukasta maahanmuuttopolitiikasta.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) haluaa Suomen purkavan työperäisen maahanmuuton esteitä.

- Ennen kaikkea hallitus pyrkii hyvään työllistämispolitiikkaan kotimaassa, mutta jo nyt on aloja, joille työvoimaa on erittäin vaikea saada omasta takaa, Thors toteaa.

Thors painottaa, että työvoiman liikkuvuuden vapauttaminen EU:n sisällä on osoittautunut hyvin toimivaksi.

Seuraavaksi Suomen olisi syytä purkaa muista maista tulevien työlupiin ja viisumeihin liittyvää byrokratiaa. Thors pitää erityisen kankeana nykyistä saatavuusharkintamenettelyä, jossa työluvan myöntämistä edeltää viranomaisarviointi siitä, onko hakijan alalla tarvetta työvoimalle.

Thorsin mukaan Suomeen on voitava tulla etukäteen hankitun työn sijaan myös etsimään työtä. Ratkaisuksi hän tarjoaa niin sanottua työnhakuviisumia.

Maahan tulevien työntekijöiden etukäteisvalvonnasta olisi ministerin mukaan syytä siirtyä siihen, että Suomen viranomaiset vain seuraisivat, missä ulkomaalaisia työntekijöitä on, jonka jälkeen työehtojen noudattamista valvottaisiin pistokokeilla.

Pakolaispolitiikka edellyttää solidaarisuutta

Ruotsi moitti alkuvuodesta osaltaan myös Suomea siitä, että Ruotsi joutuu ottamaan yksin vastaan yli puolet EU:hun saapuvista irakilaisista turvapaikanhakijoista. Malta puolestaan on ollut helisemässä venepakolaisten tulvan alla.

- Pakolaisaseman ja turvapaikan määritelmät pitäisi yhtenäistää EU:ssa, mutta tämä edellyttää, että yhteiseen pakolaispolitiikkaan löytyy todellista solidaarisuutta, Thors sanoo.

Viime vuonna yli 9000 irakilaispakolaista haki turvapaikkaa Ruotsista ja vain runsaat 200 Suomesta.

Thorsin mukaan Ruotsin pakolaismäärissä näkyy osaltaan Suomen ja Tanskan tiukempi pakolaispolitiikka. Suomen nykyisen 750 pakolaisen vuosikiintiön nostamisesta ei Thorsin mukaan ole yhteisymmärrystä. Sen sijaan Suomen pitää auttaa pakolaisia nykyistä enemmän suoraan Irakin lähialueilla.

- Syyriassa ja Libanonissa Irakin pakolaisia on yli kaksi miljoonaa. Suomi voisi auttaa Syyriaa esimerkiksi Unicefin kautta, jotta pakolaislapset saisivat mahdollisuuden koulunkäyntiin, Thors ehdottaa.

Kotouttamista tarjottava kaikille

Ministerin mukaan on alustavaa näyttöä siitä, että kotouttamisavun piirissä olleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet selvästi paremmin kuin pidempään Suomessa olleet, jotka eivät ole olleet kotouttamistoimien piirissä.

Thors vaatiikin vähintään sen varmistamista, että kaikki maahanmuuttajat kotiäitejä myöten saavat soveltuvaa kielikoulutusta.

- Maahanmuuttajat täytyy nähdä tärkeänä resurssina. Erittäin tärkeää on se, etteivät uudet tulokkaat kokisi itseään suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolella oleviksi, Thors linjaa.

Suomi aikoo vähentää tilapäisen oleskeluluvan eli ns. B-luvan käyttöä ja vastaavasti korottaa pysyvien A-oleskelulupien määrää. B-luvan ongelmana on ollut se, ettei se salli haltijan opiskelua tai työssäkäyntiä, vaikka omaa halua olisikin.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.