Mainos

Tiedustelulakiin voi tulla kompromissi: Nettioperaattori seuloisi tiedot armeijalle

Paljon puhutun tiedustelulain pahiten hiertävään kohtaan on tarjolla kompromissi. Kompromissimallissa tiedusteluviranomaiset eivät saisi itse seuloa tietoliikennettä suoraan kaapeleista, vaan pyytäisivät tarvitsemansa tiedot nettioperaattoreilta.

Malli vastaisi tapaa, jolla poliisi saa epäiltyjen teletiedot rikostutkinnassa. Viranomaisilla ei näin olisi pääsyä muuhun kuin tuomioistuimen luvissa määriteltyyn viestiliikenteeseen.

Johtaja Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM) pitää mallia hyvänä, koska se on jo osoittanut toimivuutensa poliisin käytössä.

Kohdennettua vai kohdentamatonta tiedustelua?

Yksityisyyden suojan kannalta on olennaista, miten tarkasti mahdollinen tietoliikennetiedustelu saadaan kohdennettua oikeisiin asioihin. Tietovuotaja Edward Snowdenin paljastukset Yhdysvaltain NSA:n urkinnasta ovat herättäneet huolta siitä, päätyisikö suomalaistenkin viranomaisten käsiin turhan paljon tietoa.

Aihetta koskevaa keskustelua on usein vaikea seurata, koska eri tahot käyvät sitä eri sanoin. Samalla sanalla voi tarkoittaa eri asiaa ja samasta asiasta käyttää eri sanoja. Tämä sekavuus koskee myös sanaa "kohdentaminen".

Puolustusvoimien mielestä jo viime tammikuisessa tiedusteluraportissa ehdotettiin erittäin kohdennettua tietoliikennetiedustelua: joka kerta pitäisi hakea lupa, jossa määriteltäisiin, mistä tietoliikennekuiduista ja millä kriteereillä kohdetta saisi etsiä.

Sen sijaan liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mielestä kyse oli kohdentamattomasta massavalvonnasta, koska kenen tahansa viestit tai nettihaut voisivat kulkea viranomaisten "kuuntelemassa" kuidussa. LVM pitää tiedustelua kunnolla kohdennettuna vasta, kun viranomaiset saavat operaattorilta vain tiedustelukäyttöön seulotut tiedot.

Silloin viranomaiset eivät ainakaan voisi ylittää valtuuksiaan tiedonhaussa. Varsinaiset hakukriteerit pysyisivät kuitenkin samoina, joten analyysiin mahdollisesti päätyviä turhia tietoja tämä ratkaisu ei vähentäisi.

– Malli on sataprosenttisesti testattu suhteessa (kansalaisten) perusoikeuksiin, hän katsoo.

STT:n tietojen mukaan malli käy myös Puolustusvoimille, vaikkei ulkomaisten sotilaskohteiden seuranta sotilaiden silmin aiheuttaisi ongelmia muutenkaan. Aiemmin on kaavailtu, että tiedot seuloisi Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Kompromissimallissa tiedustelulaitos ilmoittaisi hakukriteerit operaattoreille. Joka hakuun tarvittaisiin lupa, jonka myöntäisi esimerkiksi erityistuomioistuin.

Huolena viestisalaisuus

Lakihankkeen avainkysymys on, miten turvata kansalaisten ja yritysten viestisalaisuus riittävän hyvin. Toisessa vaakakupissa painaa tarve seurata ulkovaltojen, erityisesti Venäjän sotilaallista tietoliikennettä sekä muita Suomen turvallisuutta mahdollisesti vaarantavia tahoja kuten ääriliikkeitä.

Kompromissimalli tuli esiin sen jälkeen, kun tiedustelutarpeita pohtinut työryhmä oli tammikuussa jäänyt erimieliseksi tietoliikennetiedustelusta. Siinä vastaan harasi erityisesti LVM. Internetin sananvapautta ja yksityisyyttä ajava Effi ry esitti keväällä, että operaattorit voisivat esiseuloa tiedot.

Paraikaa lainsäädäntöä valmistellaan kolmessa uudessa työryhmässä, jotka ovat vasta aloittamassa työtään. Yksi käsittelee sotilastiedustelua, toinen siviilitiedustelua eli esimerkiksi terrorismin torjuntaa ja kolmas aiotun lainsäädännön sovittamista perustuslakiin.

Kompromissi auttaisi erityisesti sotilastiedustelusta säätämistä. Muun muassa suojelupoliisille ajatellut valtuudet herättävät enemmän kysymyksiä, koska epäilyttävää siviililiikennettä on hankalampaa erotella muusta viestinnästä. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.