Mainos

Tilasto: Poliisin voimankäyttö kasvanut reippaasti viidessä vuodessa

Tuoreen tilaston mukaan poliisi käytti tai varautui käyttämään eri voimakeinoja tänä vuonna 5 333 kertaa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty perää poliisin voimankäyttöön läpinäkyvämpää valvontaa.

Mikäli tilastoja on uskominen, poliisi käyttää Suomessa voimakeinoja huomattavasti useammin kuin vielä viisi vuotta sitten. Vuonna 2010 voimakeinoja tai niihin varautumisia kirjattiin 3 526 kappaletta. Tänä vuonna tapauksia oli jo 5 333. Tiedot perustuvat Poliisiammattikorkeakoulun tilastoon.

Osan kasvusta selittää tarkentunut tilastointi. Vuoden 2015 luvuissa on mukana 837 tapausta, jotka on luokiteltu nimekkeellä "Käytetty fyysisiä voimakeinoja". Tämä luokitus tuli tilastoihin mukaan vasta marraskuussa 2014, joten nämä tapaukset eivät näy aiempien vuosien tilastoissa.

Lisäksi poliisi voi nykyään kirjata voimankäyttötapaukset jo tapahtumapaikalla, kun aiemmin kirjaukset pystyi tekemään vain poliisiasemalla.

Poliisin mukaan päivittäisessä työssä ei ole viime vuosien aikana suuria muutoksia, jotka selittäisivät voimankäytön muutoksia.  

Ylivoimaisesti suurin osa poliisin voimankäytöstä on kahlitsemisia eli tilanteita, joissa on esimerkiksi käytetty käsirautoja. Tänä vuonna kahlitsemisia kirjattiin 3 596 kappaletta.

Yhtä selkeää syytä kahlitsemisten yleistymiseen ei ole, poliisitarkastaja Ari Alanen Poliisihallituksen poliisitoimintayksiköstä kertoo.

– Joskus oli niin sanottuja rehellisiä rosvoja. Kun he jäivät kiinni, he tulivat kuuliaisesti asemalle ja kertoivat, mitä ovat tehneet. Tänä päivänä vastarinta on varmaan jossain määrin lisääntynyt ja poliisi joutuu aikaisempaa enemmän käyttämään käsirautoja kuljetuksen turvaamiseksi tai vastarinnan estämiseksi, Alanen pohtii. 

Valvontaan halutaan avoimuutta

Vaikka poliisin voimankäyttö on Suomessa lisääntynyt viime vuosina, saa virkavallan toiminta ihmisoikeusjärjestö Amnestyltä myös kiitosta. Amnestyn mukaan Suomen poliisi toimii yleensä vastuullisesti ja suhtautuu ihmisoikeuksiin vakavasti.

Ongelmiakin on: poliisin toimintaa valvovat esimerkiksi poliisihallitus ja sisäministeriö. Valvonta ei Aarnion mielestä ole riittävän läpinäkyvää. Amnesty ei pyynnöistä huolimatta ole saanut tietää, millä perusteella Suomen poliisi käyttää voimakeinoja.

– Amnesty ei ole saanut poliisin voimankäyttöä koskevaa ohjeistusta nähtäväksi, koska se on katsottu salassapidettäväksi, oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnestyn Suomen osastosta kertoo.

Toinen pulma liittyy siihen, miten poliisin voimankäyttö tilastoidaan. Poliisi itsekin on myöntänyt Amnestylle, että tilastointi on epäluotettavaa, Aarnio kertoo.

Asetuksen mukaan poliisin on aina tehtävä esimiehelleen selvitys voimankäyttövälineiden käytöstä. Myös voimakeinojen käyttö pitää selvittää. 

Aiemmin tiedonkeruussa on ollut aukkoja, mutta nyt tilanteen pitäisi olla parempi, sanoo Ari Alanen Poliisihallituksesta. Aivan kaikkia tapauksia tuskin saadaan jatkossakaan tilastoitua, Alanen arvioi. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.