Mainos

Timanttien etsinnässä pientä virettä jo näkyvissä

Kansainväliset timantin etsijät eivät ole hylänneet Suomea, vaikka valtausalueilla ei olekaan muutamaan vuoteen juuri tapahtunut. Etsintäyhtiöt ovat pitäneet kiinni kiinnostavista kohteistaan ja uusineet valtauksiaan parempia aikoja odotellessa.

Optimismia on ruokkinut muun muassa englantilainen kaivosyhtiö Mantle Diamonds, joka on aloittanut mahdollisen timanttikaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnin Kaavin Lahtojoella Pohjois-Savossa.

Parin vuoden takainen taantuma sulki rahahanat, ja timanttijahti hiljeni. 1990-luvun puolivälissä Itä-Suomessa ja Lapissa tehtiin laajoja aluevarauksia, ja voimassa oli satoja valtauksia. Vähin äänin valtaukset ovat vähentyneet ja alan toimijat vakiintuneet puoleenkymmeneen. Kiinnostuksen toivotaan olevan aitoa.

- Lahtojoki on yksi maan parhaimmista kimberliittiesiintymistä sekä timanttien määrän että laadun suhteen. Hankkeen onnistumisella olisi ratkaiseva merkitys koko Suomen timantin etsinnälle, kertoo erikoistutkija Kari A. Kinnunen Geologian tutkimuskeskuksesta.

Timantteja on löydetty myös Kuhmon Seitaperällä sekä Kuopion seudulla. Tiedossa on muutama kymmen kimberliittiesiintymää, joista valtaosa on timanttipitoisia. Kinnusen mukaan isoja, useamman millin kokoisia timantteja on löydetty kuitenkin vain kahdesta kolmesta esiintymästä.

Kimberliittipiipuissa palaa rahaa

Kaavin esiintymä on ollut geologien tiedossa 1960-luvulta lähtien. Alueella on tehty paljon tutkimuksia ja löydetty timanttejakin. Varsinaiseen kaivostoimintaan ei ole päästy, sillä tarvittavien laajojen malmitutkimusten rahoitus on jäänyt saamatta suhdanteiden vaihtuessa.

- Kotimaista rahaa ei ole yleensäkään malminetsintään löytynyt, varsinkaan timanttien etsintään, johon liittyvät riskit ovat suuria, kertaa Kinnunen.

Suomi on kyllä potentiaalinen timanttimaa, jonka kallioperä on geologisessa mielessä samanlaista kuin Kanadassa ja Venäjällä. Kinnunen muistuttaa, että esimerkiksi Venäjän Arkangelissa odottaa rikas timanttiesiintymä edelleen länsirahoitusta.

- Kanadassa kaivostuotanto pääsi todenteolla vauhtiin 1990-luvun loppuvuosina. Kauan se vei heiltäkin. Ensimmäiset kimberliittiesiintymät löydettiin siellä 30-40 vuotta sitten.

- Yleisen arvion mukaan vain yksi sadasta kimberliittipiipusta sisältää riittävän määrän laadukkaita timantteja kaivoksen avaamiseksi.

Suomessa vain muutama toimija

Valtausrintamalla on ollut havaittavissa pientä piristymistä viime syksystä lähtien, kertoo kaivosylitarkastaja Pekka Suomela työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pelkästään timanttiyhtiöiden hakemuksista ruuhkia ei kuitenkaan synny. Voimassa olevia valtauksia on tällä erää vain viidellä yhtiöllä. Esimerkiksi irlantilaisella Karelian Diamond Resources -yhtiöllä neljä Kuhmossa.

GTK:n timanttilaboratorion päällikön Jukka Marmon mukaan maailmalla on nähtävissä taas myönteisiä merkkejä, ja Suomenkin etsintäalueilla saattaa näkyä liikettä jo ensi kesänä.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.