Mainos

Toimeentuloturvan muutoksenhakua yhtenäistettävä

Toimeentuloturvan hajanaista muutoksenhakua halutaan yhtenäistää. Valtioneuvoston asettaman komitean mielestä kaikissa sosiaalivakuutus- ja sosiaaliavustusasioissa pitäisi olla selkeästi kaksi muutoksenhakuastetta. Tällöin esimerkiksi eläkeratkaisuunsa tai asumistukipäätökseensä tyytymätön voisi valittaa ensin muutoksenhakulautakuntaan. Lisäksi lautakunnan päätöksestä voisi aina valittaa vakuutusoikeuteen.

Komitean puheenjohtajan ylijohtaja Pekka Nurmen mielestä uuden järjestelmän pitäisi täyttää Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimukset ja ansaita myös ihmisten luottamus. Hän uskoo, että selkeämpi muutoksenhakujärjestelmä olisi omiaan myös nopeuttamaan valitusten käsittelyä.

Valitusten kierrättämistä aina muutoksenhakulautakunnan kautta perustellaan sillä, että valituksia tulee niin paljon. Lautakunnissa ratkaistaan nykyisin lähes 40000 asiaa ja näistä 11000 menee vakuutusoikeuteen. Suurin osa valituksista koskee Kelan maksamia etuuksia.

Kuntien vastuulla olevien etuuksien kuten toimeentulotuen muutoksenhakuun ei sen sijaan esitetä muutoksia. Näistä tukipäätöksistä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lautakunnat vähenevät kahdestatoista neljään

Nykyisin eläke- , työttömyysturva-, opintotuki-, asumistuki- ja tapaturmavakuutusasioita ruoditaan kaikkiaan seitsemässä valtakunnallisessa ja viidessä alueellisessa lautakunnassa. Komitea niputtaisi asiat niin, että jäljelle jäisi neljä lautakuntaa.

Kaikki eläkeratkaisut eläkkeen maksajasta riippumatta tutkittaisiin uudessa eläketurvan muutoksenhakulautakunnassa. Viisi alueellista sosiaalivakuutuslautakuntaa sekä valtakunnallinen tarkastuslautakunta yhdistettäisiin uudeksi toimeentuloturvan muutoksenhakulautakunnaksi. Siellä ratkottaisiin myös opintotukivalitukset.

Kolmannessa lautakunnassa ratkottaisiin työttömyysturvavalitukset ja neljännessä tapaturmavakuutus- ja sotilasvamma-asiat.

Maallikkojäseniä aiempaa vähemmän


Vakuutusoikeuden asema vahvistuisi uudessa järjestelmässä entisestään ja sinne tulisi ratkottavaksi uusia asiaryhmiä. Myös vakuutusoikeuden kokoonpanoa muutettaisiin. Maallikkojäseniä ei olisi enää mukana opintotuki- ja kansaneläke- ja sotilasvamma-asioita käsiteltäessä.

Sen sijaan työelämän asiantuntemusta kaivattaisiin edelleen ansioeläke-, työttömyysturva- ja tapaturmavakuutusasioita ratkaistaessa.

Vakuutusoikeuden päätöksen purkamista voisi hakea menettelyvirheen perusteella korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein oikeus ei olisi enää muutoksenhakuasteena missään toimeentuloturva-asioissa.

Työmarkkinajärjestöjen edustus tarpeetonta


Komitean ehdotukseen jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Professori Raija Huhtanen Tampereen yliopistosta oudoksuu sitä, että edustavimmat työmarkkinajärjestöt saisivat edelleen omia ehdokkaitaan vakuutusoikeuteen ja lautakuntiin.

Hän huomauttaa, että vastaavaa oikeutta ei ehdoteta esimerkiksi opiskelijoita tai vammaisia edustaville järjestöille. Huhtanen pohtii, pitäisikö asiantuntemuksen olla ehdotettua laajempaa, mutta asettuu pikemminkin sille kannalle, että kyseisistä asiantuntijajäsenistä voisi luopua kokonaan. Näin sivutoimisina jäseninä olisi vain lääkäreitä.

Eriävään mielipiteeseen yhtyy myös Helsingin yliopiston professori Kaarlo Tuori.

Ehdotuksen tänään vastaanottanut oikeusministeri Johannes Koskinen ei sen sijaan ole valmis luopumaan työmarkkinajärjestöjen edustuksesta.

Koskinen aikoo antaa hallituksen esityksen eduskunnalle pikaisen lausuntokierroksen jälkeen jo ensi kevään aikana.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.