Mainos

Toimittajan kommentti: Pelkoa, odotusta, rajatonta iloa – Chilen tapahtumat vuonna 2010 eivät unohdu koskaan

MTV:n ulkomaantoimittaja Janne Hopsu oli todistamassa, kun koko maailma seurasi henkeään pidätellen pelastusoperaatiota vuonna 2010.

"Kännykkäverkko on lakannut toimimasta jo hyvän matkaa ennen kaivokselle pääsyä. Olemme syrjässä kaikesta - paitsi maailman huomiosta.

Yhtäkkiä tuntuu siltä kuin astuisi keskelle surrealistista elokuvaa.

Vastaan kävelee klovniasuisia ihmisiä, kukkuloilla partioi ratsupoliisi, lapset käyvät koulua. Agregaatit hyrisevät yötä päivää, kun suuret mediatalot BBC:stä CNN:ään tekevät suoria lähetyksiä tunnista toiseen.

San Josén kaivokselle, yhdeksänsadan metrin korkeuteen, on syntynyt telttaleiri Camp Esperanza - Toivon leiri. On teltat sukulaisille, tiedotusvälineille, ruokailua ja työtiloja varten.

Me kolme suomalaista toimittajaa värjöttelemme kahden hengen teltassa.

Ihme ja insinöörityön mestarinäyte?

Kaikki odottavat sekä ihmettä että insinööriosaamisen mestarinäytöstä.

Nousevatko yli kolme kuukatta maan uumenissa vankeina olleet miehet ylös hengissä ja tolkuissaan?

Tarina päättyi tältä osin hienosti. Tekniikka ja tahto näyttivät kykynsä.

TV-kamerat osoittivat herkeämättä pelastusaukon suulle.

Toimittajat seurasivat nostoja joko muutaman sadan metrin päästä kukkulalta (lähemmäksi pääsy oli estetty), tai leirissä, jossa kaikki tapittivat sama tv-kuvaa kuin muutkin eri puolilla maailmaa.

Ilta oli käymässä kohti puoltayötä, kun tuli tieto, että Fenix-kapseli on liikkeellä ylöspäin sisässään ensimmäinen kaivosmies.

Tunteiden ääriraja ylittyi

Hetken tunnelma leirissä on emotionaalisesti äärirajoilla. Jännitys, toivo ja kauhu purkautuvat hysteriana.  

Joillekin sukulaisista odottaminen on liikaa. He kulkevat ympäriinsä hallitsemattomasti. Itsekin toivon hartaasti, että homma onnistuu.

Vielä hetki, ja hysteria muuttuu rajattomaksi riemuksi, ensimmäisenä Florencio Ávalosin sukulaisten joukossa. Kapseli nostaa miestä yksi toisensa jälkeen, ja Toivon leiri on yhtä karnevaalia. Mario Sepúlveda, Juan Andrés Illanes, Carlos Mamani, Jimmy Sánchez... kaikki 33 sankaria.

Meitä toimittajia avustetaan hyvin. Käytössä on kohtuullisen hyvin toimiva nettiyhteys, lerissiä työskentelevät lähikuntien virkailijat tarjoavat myös meille lämpimän aterian päivässä. Osa kaivosmiesten sukulaisista on vapaaehtoisesti median haastateltavissa. He, jotka haluavat olla rauhassa, pääsevät omalle aidatulle alueelleen.

Leiri purettiin, autiomaa hiljeni

Kun miehet on pelastettu ja uutiset raportoitu, kaivosmiehet omaisineen, toimittajat, poliisit, opettajat ja poliisit lähtevät kaikki pois.

Leiri puretaan, ja maailman kuivin autiomaa Atacama palaa tuuliseen ja äärettömään hiljaisuuteensa. Paitsisinne alas kiviseen vankilaan jäävät valot päälle, ainakin kuvien perusteella. 

"Nyt olemme kuuluisia, mutta traagisella tavalla, sillä meidät tunnetaan kaikkialla maailmassa tragedian takia", sanoi alueen pääkaupungissa Copiapóssa operaation jälkeen haastattelemani kaivosmies Juan, yksi tuhansista vaarallisen työn tekijöistä.

Maailma unohti pian nämä uskomattoman eloonjäämis- ja pelastuskamppailun läpikäyneet miehet. 

Sen sijaan paikalla ollut uutistoimittaja ei unohda näitä lokakuun 2010 tapahtumia koskaan."

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.