Mainos

Traumat nousevat pintaan vastaanottokeskuksissa: Kidutuksen muistot tuntuvat pääkipuna

Monet turvapaikanhakijat ovat kokeneet kovia ennen lähtöä kotimaastaan. Taustalla voi olla paitsi sotaa, myös kidutusta.

Raskaat kokemukset eivät nouse pintaan heti saapumisen aikaan vaan vasta myöhemmin, kertoo Ruukin vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kallio.

– Ensimmäisenä saapumishetkellä pinnassa on helpotus. Ihminen ajattelee että nyt hän on vihdoin turvassa ja rauhallisessa tilanteessa, Kallio kertoo.

– Vasta parin viikon tai kuukauden kuluttua traumat alkavat vaikuttaa. Ihminen uskaltaa antaa oireiden tulla. Silloin pintaan tulee usein esimerkiksi masennusta, ahdistusoireita ja unettomuutta. Myös psykosomaattiset oireet ovat tavallisia: Pää on aina kipeä, maha on aina kipeä. Jos ihmistä on kidutettu, henkinen kipu tuntuu usein fyysisinä oireina, sillä ne ovat helpompia kestää kuin kipeät muistot, Kallio kuvailee.

Kidutuksen muisto voi viedä tajun

Suomeen tulee tällä hetkellä paljon irakilaisia, mutta myös afganistanilaisia ja somaleja. Monissa lähtömaissa kidutus on ollut oleellinen osa väkivaltaisuuksia. Vähintään kolmanneksen turvapaikanhakijoista on arvioitu kokeneen jonkinlaista kidutusta.

Kallio on kohdannut paljon tällaisia kokemuksia jo aiemmassa työssään kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Oulussa.

– Muotoja on monia. Pahinta kuitenkin on, jos ihminen on pakotettu katsomaan kuinka hänen perheenjäseniään kidutetaan tai pahoinpidellään. Se on pahempaa kuin henkilön itsensä kiduttaminen.

Tällaiset muistot voi väliaikaisesti tukahduttaa, esimerkisi silloin kun on selvittävä rankasta pakomatkasta. Lopulta ne kuitenkin nousevat uudestaan esiin ja alkavat haitata jokapäiväistä elämää monenlaisen oireilun muodossa.

– Joku ihminen voi vaikkapa lääkärin vastaanotolla mennä ihan sanattomaksi tai rynnätä vain pois. Myöhemmin käy ilmi että jokin on tuonut asiat äkillisesti mieleen. Työntekijällä voi esimerkiksi olla samankaltainen vaate kuin kiduttajalla, Kallio kertoo.

– Jotkut voivat myös menettää yhtäkkiä tajuntansa. Kokemuksen muisto on mielelle liikaa, ihminen poistuu kestämättömästä tilanteesta menettämällä tajuntansa. 

Psyykkistä ensiapua tarvittaisiin

Vaikka monilla turvapaikanhakijoilla on äärimmäisen raskaita kokemuksia taustallaan, harva heistä pääsee varsinaiseen psyykkiseen kuntoutukseen vastaanottovaiheessa.

Lain mukaan turvapaikanhakijoille kuuluu vastaanottovaiheessa vain ensiavun luontoinen sairaanhoito eikä psykoterapia kuulu siihen. Pitkäkestoiset terapiat eivät olisi mahdollisiakaan, sillä vastaanottovaiheessa ei voida tietää, saako hakija lopulta oleskeluluvan vai käännytettäänkö hänet.

Silti Kallio peräänkuuluttaa parempia psyykkisiä kuntoutuspalveluita.

– Ainakin jonkinlainen psyykkinen ensiapu voisi olla tarpeen. Jo se, että turvapaikanhakija tulee kuulluksi auttaa jaksamaan. Traumaperäisistä oireista kärsivän ihmisen oireilu on normaalia, ja siitä voi tuen ja hoidon avulla toipua. Jo tämän asian tietäminen helpottaa ja antaa toivoa, Kallio toteaa.

Uutisen kommenttiosio suljettu lukuisten asiattomien kommenttien takia. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.