Mainos

Turkin EU-jäsenyyden vastustajat liikkeellä Helsingissä

Kansalaisjärjestöt vastustavat Turkin jäsenyyttä muun muassa siksi, että vain kolme prosenttia Turkin pinta-alasta kuuluu Eurooppaan. Ongelmana on myös ihmisoikeusrikkomusten paljous.

Helsingin Esplanadin puistossa kuultiin tänään poliittista sanomaa, kun reilun kymmenen hengen aktivistiporukka yritti herätellä suomalaisia kiinnostumaan siitä, miksei Turkille voida myöntää EU-jäsenyyttä.

Voice for Europe - Ääni Euroopalle on vetoomuskampanja, jonka tarkoituksena on kerätä allekirjoituksia Euroopan unionin kansalaisilta Turkin jäsenyysneuvottelujen estämiseksi. Kampanjan käynnistivät toukokuussa kolme kansalaisjärjestöä, jotka toimivat Puolassa, Unkarissa ja Tshekin tasavallassa.

Vaikka mukaan on sittemmin liittynyt myös muiden maiden kansalaisia, Esplanadin puistossa näytti siltä, että Turkin pyrkiminen EU:hun huolestuttaa etenkin itäeurooppalaisia. Nimenkeruutilaisuuden järjestäjät olivat etupäässä puolalaisia, unkarilaisia, tshekkejä ja slovakeja. He tuntuivat myös olevan paremmin perillä meneillään olevan kampanjan motiiveista. Suomalainen koordinaattori Jukka Happo ohjasi kysymykset kampanjan unkarilaiselle tiedottajalle Daniella Csizmadialle.

Ihmisoikeusrikkomukset yhä ongelma

Voice for Europen takana olevat kansalaisjärjestöt vastustavat Turkin EU-jäsenyyttä muun muassa siksi, että maantieteellisesti vain kolme prosenttia Turkin alueesta kuuluu Eurooppaan. Suurena esteenä he näkevät myös sen, että maassa tapahtuu yhä paljon ihmisoikeusrikkomuksia. Voice for Europe -aktivistien mukaan Turkissa tehdään vuosittain 300 kunniamurhaa ja joka toinen nainen kärsii kotiväkivallasta.

Tiedottaja Csizmadia ei usko, että EU-jäsenyys parantaisi Turkin ihmisoikeustilannetta.

- Jos turkkilaiset eivät itse halua muutoksia, he eivät myöskään toteuta niitä EU:n painostuksesta. Ulkopuolelta tuleva paine ei ole niin tehokas, kuin jos kyse on kansan omasta tahdosta. Mielestäni EU ja ihmisoikeusjärjestöt voivat tukea Turkissa toimivia ihmisoikeusjärjestöjä ilman, että maasta tulee unionin jäsen, Csizmadia sanoo.

- Olemme puhuneet joidenkin turkkilaisten kanssa, jotka sanovat, että turkkilaiset eivät halua elää kuten eurooppalaiset. Meidän on nähtävä ero, joka on kansan ja hallituksen toiveiden välillä. Hallitus työntää Turkkia EU:hun, mutta suurin osa kansalaisista ei välttämättä halua elää kuin eurooppalaiset yksinkertaisesti siksi, että heillä on erilainen kulttuuritausta ja erilaiset tavat.

Myös talousongelmat kompastuskivenä

Turkin EU-jäsenyyttä vastustavien mielestä maa ei yllä todellisen markkinatalouden standardeihin: Turkin valtionvelka on noin 90 prosenttia bruttokansantuotteesta, joten se on maailman velkaisimpia maita.

Csizmadian mielestä turkkilainen työvoima ei integroidu Eurooppaan eikä näin ollen voi olla ratkaisu ikääntyvän maanosan työvoimapulaan.

- Länsi-Euroopassa, kuten Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa, on suuria turkkilaisyhteisöjä ja siirtolaisia, jotka ovat tulleet tänne työn takia. Heidän integroitumisensa ei vain toimi. On toki poikkeuksia, mutta yhä kuulemme esimerkiksi Berliinissä tehdyistä kunniamurhista.

Csizmadia kertoo, että Voice for Europe -aktivistit tukevat kuitenkin EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä. Hän pitää tarpeellisena, että Turkin demokratiaa ja taloutta tuetaan mutta ilman, että maa ottaa osaa EU:n päätöksentekoon.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.