Mainos

Turvakodit ruuhkautuvat vasta joulun jälkeen

Uhrit sietävät perheväkivaltaa liian pitkään. Väkivalta alkaa usein henkisenä ja muuttuu myöhemmin fyysiseksi.

Perheväkivallan uhreja palvelevat turvakodit eivät saa jouluna erityisen paljon yhteenottoja, mutta joulupyhien jälkeen linjat ovat kuumina. Pääkaupungin turvakodin johtajan Sari Laaksosen mukaan tämä johtuu siitä, että ihmiset sinnittelevät pyhien yli ja hakevat apua vasta arjen koittaessa.

Laaksosen mukaan toinen syy joulun rauhallisuuteen turvakodeissa on se, että silloin ihmisten on tavallista luontevampaa hakea turvaa sukulaisten tai ystävien luota.

Laaksosen mukaan perheväkivaltaa ei näyttäisi esiintyvän jouluna enemmän kuin tavallisena viikonloppuna, vaikka altistavia tekijöitä sille on.

- Esimerkiksi joulukiireet ja joulunvietolle asetetut suuret odotukset aiheuttavat stressiä, mikä saattaa pahimmillaan purkautua väkivaltana. Asiakasmäärissämme tämä ei kuitenkaan näy.

Tästä huolimatta turvakoti on melkein täynnä myös joulupyhinä. Esimerkiksi Pääkaupungin turvakodissa on tilat kymmenelle perheelle, ja lähes kaikki niistä ovat varattuja.

Joulunaika ei kuitenkaan ole erityinen sesonki. Laaksonen kertoo turvakodin täyttyneen varsinkin loppukesästä lomien loputtua.

Henkinen väkivalta voi muuttua fyysiseksi

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan joulunakaan ei kannata odottaa riitojen kärjistymistä, vaan apua on syytä hakea jo ennen kuin tilanne muuttuu väkivaltaiseksi.

Laaksonen vahvistaa tämän. Usein fyysinen tai henkinen väkivalta on jatkunut jo pitkään. Apua haetaan vasta, kun tilanne muuttuu entistäkin uhkaavammaksi tai vaarallisemmaksi. Joskus apua haetaan, kun tilanne muuttuu lasten kannalta sietämättömäksi.

- Asioiden ei tarvitse olla tosi huonosti. Ennen kuin hakee apua ei tarvitse odottaa, että on piesty verta vuotavaksi. Väkivallan uhkakin on jo riittävän vakava asia.

Usein väkivalta alkaa henkisenä ja voi muuttua myöhemmin fyysiseksi.

Asiakkaista murto-osa miehiä

Laaksosen mukaan turvakotien asiakkaista suurin osa on 20-35-vuotiaita naisia, jotka edustavat kaikkia sosiaalisia ryhmiä.

Turvakotien asiakkaista suuri osa asuu kaupungeissa. Maaseudullakin tarvetta avulle olisi, mutta sen saaminen on hankalampaa, koska turvakoteja on vain kaupungeissa.

- Sen lisäksi, että apua pitää hakea kauempaa, myös käytännön asioiden hoito hankaloituu. Esimerkiksi lasten koulunkäynti pitkän matkan päästä on vaikeaa.

Yleensä turvakodeissa viivytään parista päivästä pariin kuukauteen.

Pääkaupungin turvakotiin hakeutuneista perheväkivallan uhreista 1-2 prosenttia on miehiä. Laaksonen uskoo heidän olevan aliedustettuja sen vuoksi, että miesten kynnys hakea apua on korkeampi kuin naisilla. Silti myös naiset kokevat turvakotiin hakeutumisesta usein turhaa syyllisyyttä ja häpeää.

Väkivaltaisille miehille turvakodeilla on erikseen Jussi-toimintaa, jonka tarkoitus on katkaista perheväkivallan kierre. Vaiettu naiseus -hanke puolestaan pyrkii puuttumaan naisten väkivaltaisuuteen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.