Mainos

Turvapaikanhakijat tuovat uutta työtä kansanopistoille

Kansanopistot on valjastettu kouluttamaan Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita. Kokeilun tavoitteena on helpottaa niiden nuorten kotouttamista, jotka ovat ohittaneet oppivelvollisuusiän.

Opistojen sisäoppilaitosmalli tarjoaa samalla uusia sijoituspaikkoja turvapaikanhakijoille, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.

Nutukka 2 -hankkeessa on mukana kymmenen kansanopistoa. Niissä on aloittanut opiskelunsa 145 nuorta.

Kevätlukukauden jatkuva kokeilu muuttunee syksyllä pysyväksi järjestelmäksi ja mahdollisesti myös laajenee. Alustavan kiinnostuksensa maahanmuuttajanuorten kouluttamiseen on ilmaissut jo nelisenkymmentä opistoa.

- Kohderyhmänä ovat 16-17-vuotiaat turvapaikanhakijat. Kohdennus johtuu siitä, että Suomessa oppivelvollisuusiän jälkeen nuoret uhkaavat pudota monista koulutusmahdollisuuksista, kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen.

Oulun vastaanottokeskus koordinoi kokeilua yhdessä Suomen kansanopistoyhdistyksen kanssa.

Tulijat tarvitsevat tukea

Kolehmaisen mukaan nyt etsitään tosissaan keinoja, joilla näiden nuorten kotouttamista voidaan helpottaa jo siinä vaiheessa, kun he vielä odottavat päätöstä turvapaikasta.

Maahanmuuttoviranomaisia Nutukka kiinnostaa myös siksi, että opistojen asuntolat tarjoavat uusia sijoituspaikkoja. Viime vuonna lähes 700 alle 18-vuotiasta nuorta haki Suomesta turvapaikkaa. Heistä valtaosa osuu kansanopistomallin ikäraamiin. Tänä vuonna tulijoiden määrän ennustetaan vain kasvavan.

Hyötyjiä ovat myös kansanopistot.

- Varmasti tämä on hyvä lisä opistoille senkin takia, että joissain opistoissa linjoja on jäänyt vajaaksi. On hyvä, että tulee korvaavaa toimintaa, sanoo koordinaattori Leena Teinilä Kansanopistoyhdistyksestä.

Opistoille turvapaikanhakijat tuovat uusia haasteita. Räätälöity opetus sisältää kieliopintojen ohella muun muassa yhteiskuntatietoa, kulttuuria sekä paljon arjen ja käden taitoja.

Tämä on opistoille tuttua, mutta maahanmuuttajanuoren koulutuksen, vapaa-ajan ja asumisen kokonaisuus vaatii myös tukihenkilöitä etenkin, kun monet nuoret ovat pahoin traumatisoituneita. Avuksi onkin pestattu sosiaalialan ammattilaisia, ohjaajia ja jopa seikkailukouluttajia.

Kokemukset myönteisiä

Vaikka kokeilu on tuore, ovat ensiviestit myönteisiä. Kokemusta on saatu viime vuonna päättyneestä Nutukka ykkösestä, jossa noin 90 nuorta maahanmuuttajaa opiskeli kolmessa kansanopistossa. Teinilän mukaan heistä suurin osa on hakeutunut ammatilliseen koulutukseen.

Eritoten pienillä opistopaikkakunnilla kunnat ovat ottaneet asian omakseen. Esimerkiksi Kitee on luvannut sijoituspaikan kaikille opistoon saapuneille turvapaikanhakijoille, jos he vain saavat oleskeluluvan.

Opistoon lähtijät valikoidaan paljolti kiinnostuksen perusteella.

- Haluamme sijoittaa opistoihin nuoria, jotka ovat motivoituneita opiskelemaan ja halukkaita lähtemään. Pakkosijoitusta emme harrasta. Se ei olisi kenenkään etu, Kolehmainen korostaa.

Vahva kriteeri on myös oleskeluluvan todennäköisyys, vaikka virallisesti vastaanottokeskukset eivät voi sitä arvioida. Valintalistan kärkeen eivät nouse ne nuoret, joiden turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton. E

simerkiksi jos turvapaikkaa on ensin haettu jostain toisesta EU-maasta, viedään käsittely siellä päätökseen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.