Mainos

Turvapaikanhakijoita sijoitetaan nyt noin kahteensataan kuntaan - kymmeniä vastaanottokeskuksia suljetaan

Viime vuonna tulleiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen on juuri nyt vilkkaimmillaan. Samalla kymmeniä vastaanottokeskuksia suljetaan. Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita sijoitetaan parin sataan eri kuntaan. Tutkija muistuttaa, että samasta maasta tulevat turvapaikanhakijat eivät ole mikään yhtenäinen joukko vaan heihin lukeutuu useita uskontokuntia ja poliittisia suuntauksia. 

Suomeen saapui viime vuonna lyhyessä ajassa liki moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita normivuoteen verrattuna. Vuoden 2015 kokonaismäärä oli noin 32 500. Nyt pöly on hieman laskeutunut, tulijoiden määrä romahtanut ja oleskeluluvan saaneita on alettu aktiivisesti kotouttaa.

Kotouttaminen alkaa olla yhä enemmän akuutissa vaiheessa Nyt kuntiin on siirtynyt noin 3000 ihmistä ja vielä noin 4000 on vielä saamassa oleskeluluvan eli ollaan suunnilleen puolessa välissä, kertoo  Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Tarja Rantala.

– Viime vuonna tulleet hakijat alkavat nyt saada oleskelulupia ja siirtyvät kuntiin. Vastaanottavia kuntia on liki kaksisataa, ja niistä noin puolet on sellaisia, jotka ottavat turvapaikanhakijoita ensimmäistä kertaa tai vuosien tauon jälkeen.  

Ei mikään yhtenäinen joukko

Kotouttamistyön tueksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut raportin "Poikkeustilan sukupolvet - irakilaispakolaisuus Suomessa."

Raportti kuvaa irakilaisten kokemuksia kotimaansa väkivallasta, turvapaikanhakijoiden liikkuvuutta ja heidän matkakokemuksiaan kohti Suomea sekä irakilaispakolaisten rakentamaa elämää Suomessa.

Irakilaisiin raportti keskittyy, koska viime vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista noin 60 prosenttia tuli Irakista. 

Tulijat eivät kuitenkaan ole mikään yhtenäinen joukko. Esimerkiksi Irakissa esiintyvä jaottelu sunneihin ja shiioihin jatkuu usein myös pakolaisuuden aikana.

Tällä hetkellä moni shiia epäilee, että myönteisiä turvapaikkapäätöksiä annetaan vain sunneille. 

Raportin laatija, sosiaaliantropologi Marko Juntunen toteaa että nyt kotoutuminen vaatii nyt viranomaisilta johdonmukaisuutta. 

– Tässä tilanteessa jotenkin määritellään turvapaikanhakijoiden ja viranomaisten luottamussuhteet. Mitä johdonmukaisempaa ja läpinäkyvämpää se päätöksenteko on, sitä paremmaksi yhteiskuntasuhteet rakentuvat, Juntunen toteaa. 

Hän myös varoittaa väestöryhmien eristämistä omiksi etnisiksi ryhmikseen. Sellaista ilmapiiriä näkee tällä hetkellä monissa Euroopan maissa. 

– Minusta tuntuu että aina ei edes ymmärretä, kuinka vaarallista tällainen uskonnollistava eronteko voi olla. Seuraan muun muassa tätä Ranskan burkinikieltoa sillä mielellä, että nyt on kyse yhteiskuntarauhaa potentiaalisesti hyvin vakavasti horjuttavista kysymyksistä, Juntunen toteaa.  

"Vakkelaiset" ja "sepot"

Marko Juntunen on perehtynyt Turun maahanmuuttajalähiöiden, muun muassa Varissuon nuorten elämään. Hän on huomannut, että kokemus maahanmuutosta nuorella iällä yhdistää monien nuorten identiteettiä enemmänkin kuin kotimaa.

Nuorena Suomeen tulleet irakilaiset, kurdit ja somalit voivat löytää pakolaisuuskokemuksista yhteisen varissuolaisen identiteetin eli vakkelaisuuden. Kantasuomalaisia sanotaan "sepoiksi".

– Nämä nuoret usein karnevalisoi sitä erilaisuuttaan, Juntunen kuvailee.

– He kaikki ovat käyneet sen saman kamppailun läpi esikoulusta lähtien, ollessaan se ainoa erinäköinen, ainoa joka joutuu opiskelemaan suomen toisena kielenä ja niin edespäin. Siitä muodostuu se yhteinen identiteetti. Mutta se ei ole vielä osa suomalaisuuden kuvastoa. Meillä ei ole omaa Zlatania, meillä ei ole Euroviisu-voittajaa, jolla olisi diaspora-menneisyys kuten Ruotsilla. Meillä ei ole viihdetähtiä tai urheilijoita siinä määrin, Juntunen toteaa.

Juntunen kehottaakin pitämään huolta, että mikään ryhmä ei marginalisoidu. Sellainen ei ole kenenkään etu. 

Katso myös MTV Uutisten uusi grafiikkavideo: Vuosi pakolaiskriisin kärjistymisestä – näin asiat etenivät:



Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.