Mainos

Tutkija: Kuntien pudotuspeli kiihtyy

Kuntaliitosta arvioidaan, että kunnat ovat jakautumassa kuntauudistuksesta huolimatta yhä selvemmin menestyjiin ja taantujiin. Tutkija Santtu Von Bruun ennustaa synkkää tulevaisuutta etenkin Kuusankosken kaltaisille paikkakunnille, joiden talous nojaa vain yhteen työllistävään toimialaan.

Kuntauudistuksesta ei kannata odottaa ihmelääkettä kuntien eriarvoistumiseen, joka näyttää jatkuvan. Vuoteen 2025 mennessä kunnat jakautuvat yhä selvemmin menestyjiin ja taantujiin.

Tutkija Santtu von Bruun Suomen Kuntaliitosta pitää uudistuksen hyvänä puolena sitä, että se on pakottanut kunnat keskustelemaan tulevaisuudesta. Kyse on siitä, panostetaanko kasvukeskuksiin vai harjoitetaanko ns. tasaavaa politiikkaa eli koko maan kehittämistä.

Hän pitää todennäköisenä, että ainakin suurimmille kaupunkiseuduille on haettava oma uudistusmallinsa.

Kuntien pärjäämiselle on suuri merkitys mm. sijainnilla. Kasvukeskuksen kupeessa sijaitseva pieni kunta pärjää todennäköisesti hyvin. Pärjäämistä auttaa myös aktiivinen elinkeinopolitiikka ja ennakkoluuloton erikoistuminen omiin vahvuuksiin.

Elinvoimaisia seutuja Suomeen mahtunee vain kymmenkunta. Pääkaupunkiseudun ohella kasvusta pääsevät nauttimaan lähinnä Turku, Tampere ja Oulu sekä niiden kehyskunnat.

Tulevaisuus näyttää synkältä sellaisille paikkakunnille, joiden talous nojaa vain yhteen työllistävään yritykseen tai toimialaan. Von Bruun uskoo, että monessa kunnassa nähdään vielä Kuusankosken paperituotannon alasajon kaltainen tragedia.

Kuntien kehityksen mukaisesti myös kuntalaiset eriarvoistuvat. Tietynlainen työvoima omaa paremman kilpailuaseman kuin muut. Vastakkain ovat hyvin palkatut ylitöitä tekevät ja joustotyövoima eli pätkätyöläiset ja kokonaan töitä vailla olevat.

Yksityisten palvelujen osuus lisääntyy

Kuntien tulevaisuudennäkymistä haastateltiin alan johtavia virkamiehiä ja tutkijoita. Sanansa saivat sanoa myös kuntien valtuustojen ja hallitusten johtohenkilöt. Kuntaliiton neljäs kunta-alan tulevaisuusbarometri tehtiin yhteistyössä Svenska Kulturfondenin ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa.

Lähes kaikki kuntapäättäjät uskovat kuntakoon tulevina vuosina kasvavan. Omaehtoinen kehittäminen jää köyhissä kunnissa vähemmälle ja ne ovat yhä enemmän riippuvaisia ulkopuolisista tulonsiirroista.

Kuntatalouden kehityksen arviointi on päättäjien mielestä vaikeaa. Syynä on lisääntynyt riippuvuus maailmantaloudesta, mutta myös valtion kuntapolitiikan äkkikäänteet. Useimmat kunnat uskovat korottavansa palvelumaksuja ja veroprosenttia tuntuvasti.

Jopa puolet kuntapäättäjistä ennustaa, että vuoteen 2025 mennessä verorahoin ylläpidetyistä palveluista siirrytään yksilöllisesti rahoitettuihin järjestelmiin. Tämä tarkoittaa, että kunnallisia paveluja käyttävät vain ne, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin.

Myös kansalaisten perusoikeuksien uskotaan kaventuvan. Todennäköinen supistuskohde on lasten oikeus päivähoitoon. Myös toimeentulotuen ja työmarkkinatuen saannille saatetaan asettaa uusia ehtoja.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.