Mainos

Tutkija: "Naiset ovat profiloituneet politiikassa äidillis-sosiaalisiksi toimijoiksi"

Suomalaisnaiset pääsivät mukaan parlamentaariseen politiikkaan ensimmäisinä Euroopassa vuonna 1906. Tuolloin eduskuntaan valittiin ensimmäiset naispuoliset kansanedustajat.

– Tutkimukseni mukaan naiset pääsivät mukaan parlamentaariseen politiikkaan hiukan erilaisina toimijoina ja kansalaisina kuin miehet. Käytän tästä nimeä äitikansalaisuus. Tämä tarkoitti sitä, että naisilla oli oma tietty alueensa kansanedustajina ja ministereinä: hyvinvointipolitiikka, sosiaaliasiat, terveydenhuolto, opetus, kasvatus ja kulttuuri, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori Jaana Kuusipalo.

Tällainen sukupuolen mukainen työn ja vallan jako jatkui Kuusipalon mukaan Suomessa aina 1980- ja 90-luvuille asti. Säröä se alkoi saada 1960- ja 70-luvuilla.

– Suuri murros sukupuolen mukaisessa työn ja vallan jaossa tapahtui 1990-luvulla. Merkkejä tästä murroksesta oli niin sanottu naispresidenttiliike.

Kaikkiin keskeisiin poliittisiin asemiin naiset ovat päässeet kuitenkin vasta 2010-luvulla.

Äidillis-sosiaalinen toimija on luomus 1800-luvun lopulta

Kuusipalo kutsuu hyvinvointipolitiikkaan keskittyviä naispoliitikkoja äidillis-sosiaalisiksi toimijoiksi.

– Äidillis-sosiaalinen alue oli naisille 1990-luvun alussa reitti päästä mukaan politiikkaan. Tutkimukseni mukaan tämä johtuu kansalaisuuden sukupuolittumisesta. Kansallisvaltion jäsenyys sukupuolittui tai se sukupuolitettiin 1800-luvulta lähtien niin, että naisista tuli niin sanottuja äitikansalaisia. Heillä oli tietyt tehtävät yksityiselämässä, perheessä, äiteinä, kasvattajina ja moraalinvaalijoina.

Keski- ja yläluokan naisten lähteminen mukaan hyväntekeväisyystoimintaan oli Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa yleinen ilmiö 1800-luvulla. Luontevana jatkumona tälle voisi pitää sitä, että myös politiikassa naiset keskittyivät hyvinvointiin, terveyteen, sairaisiin ja vanhuksiin sekä lapsiin.

– Hyväntekeväisyystoiminnan kautta naiset alkoivat itse rakentaa julkista toimintakenttäänsä, sanoo Kuusipalo.

Hänen mukaansa on vaikea sanoa, olisiko naisilla ollut muita vaihtoehtoja.

– Ei ole olemassa miehiä ja naisia, jotka historiassa valitsevat joitakin tehtäviä tai asemia tai että se olisi heidän henkilökohtaisista motiiveistaan kiinni. Paremminkin ajattelen niin, että politiikka synnyttää ja rakentaa ne naistoimijat.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.